tiistai 21. syyskuuta 2010

Martens Lasso Lager

Ei ole olutuutuuksia viime aikoina Oulussa silmiin sattunut. Kuivana kautena on tyydyttävä vaatimattomaankin saaliiseen. Ja nyt kyllä raavitaan jo laarin pohjaa. Lasso taitaa edustaa oluthifistelijöiden, jollainen varmasti olen itsekin, eniten halveksimaa oluttyyppiä, markettiketjun anonyymiä halpaolutta. Tällainen olut on nykyään lähes aina tölkissä, joskin joitakin muovipullojakin on ollut. Alkoholipitoisuus on lähes aina 4,5%-4,7%, vahvempaahan se ei marketissa voi olla ja laimeampi ei kiinnostaisi suurta yleisöä. Panimoa ei yleensä mainita. En ole varma mistä se johtuu, mutta panimo on luultavasti ihan kunniallinen valmistaja ja koska halpaoluessa nimenmukaisesti säästetään mm. raaka-aineissa, valmistaja ei halua pilata hyvää mainettaan tunnustautumalla heikompilaatuisen tuotteen tekijäksi. Voi olla toki muitakin syitä. Valmistuttaja on Kirkkonummelle sijaintinsa ilmoittama Lasso Drinks. Valmistusmaaksi kerrotaan Belgia. Belgia on tunnettu laadukkaista eikoisoluistaan, mutta siellä valmistetaan paljon myös tällaisia bulkkioluita. Pienellä nettihaulla todennäköiseksi panimoksi osoittautuu Martens, jolta on tuotu ennenkin Suomeen vastaavia tuotteita. Tölkin kyljessä on hieman hämmentävästi tuotteen historiaa, "resepti on muotoutunut nykymuotoonsa Belgiassa 1888, maku edelleen täyteläinen, pehmeä ja kevyesti maltainen". Markkinoinnissa on siis haluttu tämmöisiä aspekteja tuoda esille, siitähän voisi jo hieman nostaa odotuksia, että tuote ei olisikaan aivan hirvittävää kuonaa. Tölkistä löytyy myös termi "premium beer", sekin on puhdasta markkinointibullshittiä, se ei merkitse mitään. Tuoteseloste on sitten jo masentavampi, sieltä löytyy tällaisille tuotteille tyypilliset maininnat mallastamaton vilja ja humalauute, jotka merkitsevät siis halvempia raaka-aineita. Viljaakaan ei tarkenneta, se siis voisi olla vaikka riisiä tai maissia. Marketin halpaolut on lähes poikkeuksetta vaalea lager, koska se on suosituin oluttyyli. Niin on tämäkin ja värikin on totutun keltainen. Ja lopulta itse oluen makuun. Maltaan makua on, kyllä tämän olueksi tunnistaa. Hieman makeutta, humalan katkeroa ei jälkimaussa käytännössä ollenkaan, hyvällä mielikuvituksella jotain voi ehkä aavistaa. Makukin on siis tyypillinen markettioluelle, voimakkaita makuja ei missään nimessä saa olla, ne karkoittaisivat jälleen suuren yleisön. Täysin mautonkin on ok, mutta tässä siis hieman makua on. Monesti halvat raaka-aineet tuovat nahkeaa pahvisuutta esiin, mutta tässä sellaista ei huomaa. Ei kyllä mitään tuoreutta, raikkautta tai pehmeyttäkään. Siis lajissaan ihan ok-olut, jonka voinkin nyt sitten loppuelämäkseni unohtaa. Ostopaikka Oulu, Linnanmaan Prisma. 

1 kommentti:

Abe kirjoitti...

Kiinnostava kirjoitus mitättömästä oluesta. Hyvä!