Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
sunnuntai 30. elokuuta 2009
Highgate Ruby Mild
Mild on vaativa oluttyyli, joka on yleensä kolahtanut minulle vain pehmeänä real alena. Tämä Highgaten tuote on ensinnäkin liian vaaleaa, punaisenruskeaa, varmaan toki harkitusti kun nimessäkin on ruby-liite. Mildin pitäisi olla paahteinen, tämä on vain sokerisen makea. Mallasta on maussa kohtuullisesti, mutta se jää siirapin varjoon. Siirappi ja karamelli jopa mainitaan etiketissä. Muistuttaa enemmän sokerisia tummia tšekkilagereita kuin mildia. Tuoteseloste hehkuttaa englantilaisia humalia, mutta katkerasta humalaisuudesta ei ole aavistustakaan jälkimaussa, sikäli yhtymäkohtaa on mildiin. Tämä pettymys on harmittava, kun Highgate on kotoisin mild-oluen vahvalta ydinalueelta Englannin West Midlandsista. Ostopaikka Kajaani, Citymarket.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti