Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
torstai 6. toukokuuta 2010
Piece Full Frontal
Pitkähkö kävely länteen pitkin auringonpolttamaa North Avenueta, tämän amerikkalaisemmaksi urbaani ympäristö ei muutu, matalaa rakennuskantaa, pilvenpiirtäjät jäävät takavasemmalle. Kohteena Chicagon toinen, täysin erilainen panimoravintola, oikeastaan panimopizzeria. American pale ale, 6%, samea, appelsiinimehun näköinen, hyvin hedelmäinen, ehkä vähän ohut, humalaisuus varsin lyhyt. Yksiulotteinenkin. Muistuttaa hieman skandinaavi-ipoja, hedelmäisyys muuttuu juurestyyliseksi. Paikan korostus selvästi pizzapuolella, vierailijaoluitakin varsin paljon, Three Floydsia, Portia, Sierra Nevadaa, Bellsiä, Firestonea, Bear Republicia. Kaikkia haluttaisi kokeilla, mutta yritän ainakin aluksi pysyä paikallisessa tajonnassa. Pizza omaa luokkaansa, ehkä parasta mitä olen saanut New Jerseyn ulkopuolella. Taikinan keksimäinen rapeus jotain, josta esim. Suomen johtavan pizzakaupungin Oulun tuottajat voivat vain haaveilla. Mozzarellan ja tomaatin tasapaino juuri kohdallaan, jollain mielenkiintoisella mausteella ryyditettynä. Tämä oli siis ohut thin crust -pizza, ei siis ollenkaan paksua Chicago-styleä, kuten tiskillä jututtanut alkuasukas ylenkatseisesti totesi. Itse en paksummasta erityisesti välitä, mutta ehkä sitä tulee kokeiltua nyt täällä. Chicago, Piece, 5.5.2010.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti