Teignworthy Beachcomber, real ale

Klassinen boozer keskellä kaupunkia, mutta kapealla kujalla. Norkoilin nurkilla pitkään aukeamisajan liepeillä, mutta ovenrivasta kiskominen turhaa. Lopulta änkesin sivuovesta sisään hämmentyneen baarimestarin yllätykseksi. Hyvin laiskasti käynnistyvää toimintaa maanantaina puolen päivän aikaan. Olut siinä ja siinä, perusgoldenia etelärannikolta. Melko likainen paikka. St. George's Day, jotain isänmaallista Elgaria soitetaan koko ajan, Englannin lippuja pöydissä. Hyvämaineinen baari, mutta jäi nihkeä tunnelma. Bristol, Bank, 23.4.2012.

Zerodegrees Pale Ale

Samanlainen jenkkitunnelma panimoravintolassa kuin Readingissäkin. Pepperonipizzakin hyvin samanlainen, mutta ehkä silti enemmän enemmän makua. Oluessa mallas taas hallitsee. Humalaakin löytyy, mutta kevyemmästi. Pähkinää ja karamellia mukana, jälkimaku kohtuullinen, mutta kokonaisuus jää hieman pettymykseksi. Bristol, Zerodegrees, 22.4.2012.

Bristol Brewers United Bristol Collaboration 2012 Smoked Porter, real ale

Toinen baari jyrkässä rinteessä, tyylikäs tila, kattoikkunoista puistonäkymiä, tiiliseiniä. Hyvin paahteinen, savua miedosti havaittavissa, 6%. Hedelmää mukana, pehmeää, tuoretta. RCH:ssa pantu monimuotoinen yhteistyöolut, mukana Arbor, Bath Ales, Bristol Beer Factory, Great Western, RCH & Zerodegrees. Bristol, Eldon House, 22.4.2012.

Wickwar Spring Ale, real ale

Tyypillinen klassinen pub ylämäessä Avon-joesta ylemmäs. Vastoin Good Beer Guiden tietoja pelkästään Wickwarin oluita tarjolla. Kirkas kuparinen olut Gloucesterista, perusbitter, mallasta ja karamellia, 4%. Liian makea minun makuun. Bristol, Hope & Anchor, 22.4.2012.

Tiny Rebel Urban IPA, real ale

Kompakti laatupubi, kuusi riiliä ja luvassa kevätfestivaalikin. Tuntematon uusi panimo Walesin Newportista. 5,5%, kuohkeaa ja tuoretta, hyvin hedelmäistä, melko makeaa. Sitrusta ei ole, ainakaan tarpeeksi, miellyttävä olut, mutta toffeiseen maltaaseen tämäkin taipuu. Baari on Arborin jakelupaikka, neljä riiliä sieltä, tsekattava ilman muuta uudelleen myöhemmässä vaiheessa. Bristol, Three Tuns, 22.4.2012.

Gwynt y Ddraig Black Dragon, real cider

Satama-alueella Wetherspoon-ketjun toimipaikka. Epähuomiossa tilasin näyttävän hanalätkän lumoamana walesiläistä siideriä, vanhuus ei tule yksinään. Tämä on kuitenkin suhteellisen mielenkiintoista, makeaa kyllä, mutta selvästi samaa hevosloimimakua kuin joissain belgibrettaoluissa, esim. Orvalissa. Pintti jäi osittain juomatta, mutta ei tämä huono ollut. Omenaisuus selvästi mukana, hiilihappoa ei ollenkaan. Alkoholia peräti 7,2%, mutta ei nouse esiin. Bristol, V-Shed, 22.4.2012.

Bristol Beer Factory Sunrise, real ale

Golden ale, 4,6%, ikävä kyllä Independenceen verrattuna laimeampi tapaus. Hedelmää ja humalaa vähemmän. Ryhdikäs olut silti, jälkimaku on varsin pitkä. Bristol, Grain Barge, 22.4.2012.

Bristol Beer Factory Independence, real ale

Loistava ravintolalaiva Grain Barge Avon-joella. Kovaa ruokailijatungosta. "60 minute hopped American pale ale", 4,6%. Sitrushedelmäinen real, todellakin jenkkityyppinen. Keskivahva humalointi, tasapainoinen ja miellyttävä. Bristol, Grain Barge, 22.4.2012.

Great Western Maiden Voyage, real ale

Hotellissa ei vielä huone valmiina, lähistön ykköspubi Three Tuns ei vielä auki, ajauduin paitsioon ja taivaskin aukesi. Pakko kaatosateella paeta outoon pieneen pubiin, kun kengät alkoi kastua, tuli rakeitakin. Satumaisella tuurilla paikasta löytyi kuitenkin suoraan tynnyristä paikallista bitteriä  riilinä. Pehmeää mallasta ja pähkinää jälleen kerran, 4%. Hyvin samantyyppistä kuin edeltänyt Nottingham-olut, hieman hedelmäisempi ehkä. Vaihtelevannäköistä jengiä futista katsomassa, nuhjuinen vessa, tarjolla asiakkaille kaupan päälle pikkupurtavaa, kanankoipia ja pizzapaloja. Ei ehkä yhtä hyvä sateenpitopaikka kuin Bogartilla Dorothy Malonen kirjakaupassa Big Sleepissä, mutta olosuhteisiin nähden voi olla tyytyväinen. Bristol, The Myrtle Tree, 22.4.2012.

Nottingham Legend Bitter, real ale

Eleetön junasiirtymä Bristoliin, Bristolin rautatieasemalta matkan varrella ennen hotellia kirjailijalle omistettu taverna. Klassinen siisti pubi turistialueella,takkaa myöten. Vilkkaita koiria sisällä. Maltaista perusvetoa hyvässä kunnossa, pähkinäisyys korostuu. 4%, jälkimaku on kapea, mutta mukavan katkera. Bristol, Shakespeare, 22.4.2012.

Lovibonds Henley Dark

4,8% ja ehkä vehnää? Kovaa vaahtoa, kuohkeutta, katkeroa, liian kylmää. Paahtoa heikosti, mutta hedelmää jonkin verran ja katkera jälkimaku kruunaa loput. En tiedä oliko tämä dunkelweizen, mutta ei erityisemmin siltä maistunut. Kuivan stoutin tyyliä, toimii kohtuudella. Reading, Alehouse, 21.4.2012.

West Berkshire Pig & Tea, real ale

The Alehouse -niminen ronski baari ilmeisesti tullut Hobgoblinin tilalle hotelliani vastapäätä. Modernimpaa craft beer -meininkiä. Realeina kolme West Berkshireä ja neljä vierailijaa. Lovibondsin kegejä myös. Rauhaton tunnelma lauantaina myöhäisiltana, mutta kyseessä ehkä kaupungin mielenkiintoisin baari. 4,3%, paahtoa vahvasti näissä prosenteissa. Tasapainoa ja täyteläisyyttä on, mutta jälkimaku voisi olla vahvempi. Craft-fiiliksestä huolimatta tarjolla hyvin kevyitä oluita, vahvimpana Budvar 5%. Jengi silti kohtuullisen humaltunutta, joten tarjonnan puskamainen keventäminen ei näytä dokausongelmiin vaikuttavan. Reading, Alehouse, 21.4.2012.

Weltons Export Stout, real ale

Vilkas peruspubi. Tummempaa kamaa, kunnon paahteisuutta, kypsää hedelmää, luumua ja makeutta. Jälkimakua on, mutta se ei ole tarpeeksi kuiva. Maitohappoakin löytyy on, mutta hieman ohueksi kokonaisuus jää, alkoholia tässäkin vain 4,7%. Pintin loppupuolella katkerot pääsevät paremmin esille. Ehkä tulossa vanhaksi, mutta pintin tuopit toistuvasti alkavat tuntua liian suurilta. Ehkä olen jo mutatioitunut trendikkääksi olutreittaajaksi, joka jakaa pikkupulloja kymmenen hengenheimolaisensa kanssa. Se ei sovi brittiolutkulttuuriin, mutta jotenkin pintit tuntuvat suurentuneet. Reading, Lyndhurst Ale House, 21.4.2012.

Wadworth Henry's IPA, real ale

Suurempi syrjäkulman pubi, jossa vain yksi toinen asiakas.  Pysähtynyt menneen ajan tunnelma, vaikka perverssisti soitetaan radiosta hiphopia. Kontrastien avausilta, tämä autio tilanne täysin vastakkainen Nags Headin ryysiksen jälkeen. Kuten voi arvata, ei tämäkään britti-IPA muistuta pätkääkään modernia kalifornialaista IPAa. Keksiä ja makeaa pähkinäisyyttä, aika vaisu olut brittiskaalassakin. Oluessa jopa nahkeaa tunkkaisuutta, ikävä kyllä. Reading, Eldon Arms, 21.4.2012.

Wye Valley Hereford Pale Ale, real ale

Todella pieni pubi, ahdasta kymmenellä hengellä ja loistava tunnelma. Asiakkaiden ja henkiökunnan eroa vaikea huomata. Vanhojen hippien näköisiä tyyppejä raahaa sisään siideripakkauksia, ehkä jotain minikegejä. Baari näyttää erikoistuneenkin enemmän siidereihin. Siiderialueelta on olutkin, hyvin vaalea pale, hieman sitruksinen, mutta puuttuu kunnon humalointi. Baari täydellinen vastakohta läheiselle Wetherspoonille. Reading, Retreat, 21.4.2012.

Loddon Gorgeous George, real ale

Maineikas Nags Head Readingin toisella laidalla aivan täynnä, en muista moneen vuoteen nähneeni yhtä tiivistä tungosta. Tilaamisesta ei tullut mitään, televisiosta jalkapalloa, täytyi liittyä viikolla varmistuneeseen Readingin joukkueen nousuun pääsarjaan. Keskustan Hobgoblin näkyi menneen nurin, joten Reading vaikutti jo hetken kuivalta paikalta. Kaupungin itälaidalla kuitenkin Wetherspoon-ketjun taattua meininkiä. Loddonin olut makea keksimäinen bitter 4,3%, mutta sentään kohtuukunnossa. Jälkimaku on pitkähkö, mutta pienehkö pettymys silti. Loddon on lähialueen panimoita, ennestäänkin tuttu. Reading, Back of Beyond, 21.4.2012.

Zerodegrees Pilsner

Kevään varsin mittava Britannia-turnee käyntiin, hyödynsin uutta suoraa lentoyhteyttä Oulusta Kööpenhaminaan kaksoisloikalla Lontooseen. Itse pääkaupunki tarkoitus silti kiertää tällä kertaa visusti. Rivakkaa menoa, Kastrupissa juutuin valtavaan passijonoon ja olin myöhästyä Lontoon koneesta. Heathrowssa kävelin suoraan ilman vessapysähdystä Readingin bussiin, koska en halunnut menettää puolta tuntia tehokasta peliaikaa jättäytymällä seuraavaan bussiin. Pysähdys yhdeksi illaksi Readingiin, koska Heathrowsta ei kunnolla ehtinyt samana iltana Bristoliin. Reading nätti englantilaiskaupunki, jossa kompakti, mutta todella labyrinttimainen keskusta. Melko lämmintä Suomeen verrattuna, mutta sadekuuroja. Moderni jenkkityylinen panimoravintola, ei baaritiskiä, ruokapainotteinen. Suodattamaton pils, pehmeän hedelmäinen mallas, ehkä jopa hieman diasetyyliäkin. Mukava humalan heikko puraisu, tyylipuhdasta. Reading, Zerodegrees, 21.4.2012.