keskiviikko 2. toukokuuta 2012
Bristol Beer Factory Bitter Californian, real ale
Baari vieläkin jyrkemmässä rinteessä kuin aiemmat vuoristopubit. Klassinen moka karttaa tutkiessa, tuulenpuuska riipaisi sateenvarjon käsistä suljetulle pihalle. Tässä ilmastossa sateenvarjo on oleellinen, joten jouduin kiipeämään matalahkon piikkiaidan yli ja laukaisin varmaan kaikki hälyttimet. Kiipesin pikaisesti takaisin ja raahustin pakoon paikalta. Tapaus hermostutti koko loppumatkan ajan, vielä Heathrow'n turvatarkastuksessa pelkäsin joutumista MI5-kuulusteluun. Siisti baari, unelias tunnelma. Bristolin olut ilmeisesti amerikkalaisella twistillä rakennettu bitter. Maltainen perusvaikutelma, mutta jälkimaussa reippaasti sitruksista katkeroa. Hyvä idea, hybridinä toimii kohtuudella. Ehkä jenkkihumalointi silti toimii paremmin golden alessa kuin ruskeassa arkaaisessa brittityylissä. Bristol, Robin Hood, 23.4.2012.
Potbelly Beijing Black, real ale
Sama koira paikalla kuin edellisenä päivänä Shakespearessa, märkien koirien hajua muutenkin esillä, Bristolissa satanut koko päivän. Äänekäs ronski baari, George-juhlijoita täälläkin. Kymmenkunta realia, loistava tarjonta. Musta olut, voisi olla lämpimämpi. Pehmeää paahtoa, ehkä hieman katkeroisempi kuin edellinen Quantock. Harmittavasti jäi reissun ainoaksi vierailuksi tässä paikassa. Bristol, Seven Stars, 23.4.2012.
Quantock Stout, real ale
Täysin musta, paahtoa ja maitohappoa. Jälkimaku lyhyt, reippaampi humalointi toimisi paremmin. Mahtipontinen naurettava musiikki jatkuu ja kehnoja sotaleffoja tv:stä. Sitkeä sade ulkona jatkuu. Bristol, Cornubia, 23.4.2012.
Tunnisteet:
baarit,
olut,
Olutmatkailu: Englanti,
toinen maailmansota
St. Georges George's Cross, real ale
Hieman isompi pubi, seinät täynnä real alejen hanalätkiä. Englannin lippuja täälläkin, juhlapäivän kunniaksi nimikko-oluttakin. Maltainen perusbitter, 4,3%, ei paljoa kerrottavaa jälkipolville. Miehillä valkoisten paitojen kanssa kirkkaan punaiset solmiot, Yrjön ristiä eli Englannin lippua symboloiden. Nationalismi näyttää kukoistavan Walesin levottoman rajan tuntumassa. Bristol, Cornubia, 23.4.2012.
Arbor Magnum Single Hop, real ale
Avonin sillan kupeessa pieni laivaa sisustukseltaan muistuttava pubi. Bankia siistimpi mutta vielä pienempi. Bowieta soitetaan, rock-rekvisiittaa muutenkin esillä. Sitrusta ja pihkaa hyvin kuivassa oluessa, ehkä reissun paras toistaiseksi, vaikka vain 4%. Pitkään kestävä katkera jälkimaku. Bristol, Bridge Inn, 23.4.2012.
Teignworthy Beachcomber, real ale

Klassinen boozer keskellä kaupunkia, mutta kapealla kujalla. Norkoilin nurkilla pitkään aukeamisajan liepeillä, mutta ovenrivasta kiskominen turhaa. Lopulta änkesin sivuovesta sisään hämmentyneen baarimestarin yllätykseksi. Hyvin laiskasti käynnistyvää toimintaa maanantaina puolen päivän aikaan. Olut siinä ja siinä, perusgoldenia etelärannikolta. Melko likainen paikka. St. George's Day, jotain isänmaallista Elgaria soitetaan koko ajan, Englannin lippuja pöydissä. Hyvämaineinen baari, mutta jäi nihkeä tunnelma. Bristol, Bank, 23.4.2012.
Zerodegrees Pale Ale
Samanlainen jenkkitunnelma panimoravintolassa kuin Readingissäkin. Pepperonipizzakin hyvin samanlainen, mutta ehkä silti enemmän enemmän makua. Oluessa mallas taas hallitsee. Humalaakin löytyy, mutta kevyemmästi. Pähkinää ja karamellia mukana, jälkimaku kohtuullinen, mutta kokonaisuus jää hieman pettymykseksi. Bristol, Zerodegrees, 22.4.2012.
Bristol Brewers United Bristol Collaboration 2012 Smoked Porter, real ale
Toinen baari jyrkässä rinteessä, tyylikäs tila, kattoikkunoista puistonäkymiä, tiiliseiniä. Hyvin paahteinen, savua miedosti havaittavissa, 6%. Hedelmää mukana, pehmeää, tuoretta. RCH:ssa pantu monimuotoinen yhteistyöolut, mukana Arbor, Bath Ales, Bristol Beer Factory, Great Western, RCH & Zerodegrees. Bristol, Eldon House, 22.4.2012.
Wickwar Spring Ale, real ale
Tyypillinen klassinen pub ylämäessä Avon-joesta ylemmäs. Vastoin Good Beer Guiden tietoja pelkästään Wickwarin oluita tarjolla. Kirkas kuparinen olut Gloucesterista, perusbitter, mallasta ja karamellia, 4%. Liian makea minun makuun. Bristol, Hope & Anchor, 22.4.2012.
Tiny Rebel Urban IPA, real ale
Kompakti laatupubi, kuusi riiliä ja luvassa kevätfestivaalikin. Tuntematon uusi panimo Walesin Newportista. 5,5%, kuohkeaa ja tuoretta, hyvin hedelmäistä, melko makeaa. Sitrusta ei ole, ainakaan tarpeeksi, miellyttävä olut, mutta toffeiseen maltaaseen tämäkin taipuu. Baari on Arborin jakelupaikka, neljä riiliä sieltä, tsekattava ilman muuta uudelleen myöhemmässä vaiheessa. Bristol, Three Tuns, 22.4.2012.
Gwynt y Ddraig Black Dragon, real cider
Satama-alueella Wetherspoon-ketjun toimipaikka. Epähuomiossa tilasin näyttävän hanalätkän lumoamana walesiläistä siideriä, vanhuus ei tule yksinään. Tämä on kuitenkin suhteellisen mielenkiintoista, makeaa kyllä, mutta selvästi samaa hevosloimimakua kuin joissain belgibrettaoluissa, esim. Orvalissa. Pintti jäi osittain juomatta, mutta ei tämä huono ollut. Omenaisuus selvästi mukana, hiilihappoa ei ollenkaan. Alkoholia peräti 7,2%, mutta ei nouse esiin. Bristol, V-Shed, 22.4.2012.
Bristol Beer Factory Sunrise, real ale
Golden ale, 4,6%, ikävä kyllä Independenceen verrattuna laimeampi tapaus. Hedelmää ja humalaa vähemmän. Ryhdikäs olut silti, jälkimaku on varsin pitkä. Bristol, Grain Barge, 22.4.2012.
tiistai 1. toukokuuta 2012
Bristol Beer Factory Independence, real ale
Loistava ravintolalaiva Grain Barge Avon-joella. Kovaa ruokailijatungosta. "60 minute hopped American pale ale", 4,6%. Sitrushedelmäinen real, todellakin jenkkityyppinen. Keskivahva humalointi, tasapainoinen ja miellyttävä. Bristol, Grain Barge, 22.4.2012.
Great Western Maiden Voyage, real ale
Hotellissa ei vielä huone valmiina, lähistön ykköspubi Three Tuns ei vielä auki, ajauduin paitsioon ja taivaskin aukesi. Pakko kaatosateella paeta outoon pieneen pubiin, kun kengät alkoi kastua, tuli rakeitakin. Satumaisella tuurilla paikasta löytyi kuitenkin suoraan tynnyristä paikallista bitteriä riilinä. Pehmeää mallasta ja pähkinää jälleen kerran, 4%. Hyvin samantyyppistä kuin edeltänyt Nottingham-olut, hieman hedelmäisempi ehkä. Vaihtelevannäköistä jengiä futista katsomassa, nuhjuinen vessa, tarjolla asiakkaille kaupan päälle pikkupurtavaa, kanankoipia ja pizzapaloja. Ei ehkä yhtä hyvä sateenpitopaikka kuin Bogartilla Dorothy Malonen kirjakaupassa Big Sleepissä, mutta olosuhteisiin nähden voi olla tyytyväinen. Bristol, The Myrtle Tree, 22.4.2012.
Tunnisteet:
baarit,
elokuvat,
olut,
Olutmatkailu: Englanti
Nottingham Legend Bitter, real ale
Eleetön junasiirtymä Bristoliin, Bristolin rautatieasemalta matkan varrella ennen hotellia kirjailijalle omistettu taverna. Klassinen siisti pubi turistialueella,takkaa myöten. Vilkkaita koiria sisällä. Maltaista perusvetoa hyvässä kunnossa, pähkinäisyys korostuu. 4%, jälkimaku on kapea, mutta mukavan katkera. Bristol, Shakespeare, 22.4.2012.
Lovibonds Henley Dark
4,8% ja ehkä vehnää? Kovaa vaahtoa, kuohkeutta, katkeroa, liian kylmää. Paahtoa heikosti, mutta hedelmää jonkin verran ja katkera jälkimaku kruunaa loput. En tiedä oliko tämä dunkelweizen, mutta ei erityisemmin siltä maistunut. Kuivan stoutin tyyliä, toimii kohtuudella. Reading, Alehouse, 21.4.2012.
West Berkshire Pig & Tea, real ale
The Alehouse -niminen ronski baari ilmeisesti tullut Hobgoblinin tilalle hotelliani vastapäätä. Modernimpaa craft beer -meininkiä. Realeina kolme West Berkshireä ja neljä vierailijaa. Lovibondsin kegejä myös. Rauhaton tunnelma lauantaina myöhäisiltana, mutta kyseessä ehkä kaupungin mielenkiintoisin baari. 4,3%, paahtoa vahvasti näissä prosenteissa. Tasapainoa ja täyteläisyyttä on, mutta jälkimaku voisi olla vahvempi. Craft-fiiliksestä huolimatta tarjolla hyvin kevyitä oluita, vahvimpana Budvar 5%. Jengi silti kohtuullisen humaltunutta, joten tarjonnan puskamainen keventäminen ei näytä dokausongelmiin vaikuttavan. Reading, Alehouse, 21.4.2012.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




























