Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
sunnuntai 16. syyskuuta 2007
Zagreb
Hyvin näyttävä kaupunki, odotin hieman pienimuotoisempaa. On helppo ymmärtää, että täällä ei ole kovin hanakasti haluttu soittaa toista viulua Wienin tai Belgradin tahdissa. Itsetunto ja –tietoisuus selvää, jalkapallojoukkueen paidasta tuttua punavalkoruutua näkee joka puolella. Vanhaa ja uutta näkyy, sosialismikausi ei keskustassa paljon erotu. Katolisuus korostuu, jopa rautatieaseman laiturilla on pyhimysten palvonta-alttari. Kauniita naisia laumoittain, lämmin sää, vilkasta menoa, kaupunki oli varmaan parhaimmillaan. Raitiovaunuja, suihkulähteitä, hedelmätoreja. Kahvilaterasseja enemmän kuin muistan missään muualla nähneeni. Puuttuu vain kunnon olutta :) Nojaa, paikallinen pienpanimobaari oli pettymys, mutta normiolut oli parempaa kuin monessa muussa paikassa.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti