Howard Hawks: Monkey Business

Tämä Hawks-komedia ei ole koskaan oikein kolahtanut, rytmi on löysempi kuin aiemmissa mestariteoksissa. Enitenhän tämä muistuttaa Bringing Up Babya, joka on joka suhteessa onnistuneempi.  Pitkän tauon jälkeen katsottuna nuoruusseerumitarinan lämminhenkisyys viehätti kuitenkin kovasti. 1950-luvun alun miljöö on vanhentunut, mutta teemat eivät. Cary Grant ei ole aivan parhaassa vedossaan, mutta Ginger Rogers sitäkin parempi. Konekirjoitustaidotonta sihteeriä esittävä Marilyn Monroe on joutunut pelkäksi koristeeksi, mutta onnistuu silti viestittämään autohurjastelukohtauksessa jotain myöhemmän uransa tapaista arvoituksellisuutta. 74-vuotias Charles Coburn esittää laboratoriojohtajaa, jonka tavoitteena siis löytää parannus vanhenemiseen. Kirjoittajina Hechtin, Ledererin ja Diamondin tapainen persoonallisuuskasautuma, mutta hawksilaisuus hallitsee elokuvaa täysin. Hollywood-leffassa todella poikkeuksellinen vieraannuttamisefekti krediittejä edeltävässä kohtauksessa, jossa Hawks itse puhuttelee Grantia Caryksi.

Chelsea - Atlético Madrid 1-4

Alkukauden ehkä kaksi kohutuinta pelaajaa, Eden Hazard ja Radamel Falcao, vastakkain Super Cupissa Monacossa. Atlét hirveällä tempolla vauhtiin heti alussa, Falcao nosti ylärimaan. 6. minuutilla jo onnistui, Falcaolta hallittu roikku tolpan kautta. Chelsea tuntui pääsevän peliin mukaan, mutta se oli vain hetkellistä. 19. minuutilla Falcolta kylmä sijoitus ylänurkkaan 14 metristä. 35. minuutilla Galatasaraysta tullut sensaatio Arda rakensi täydellisen hyökkäyksen, mutta nyt Falcao ei saanut sisään. Jakson lopussa Ardalta vielä virtuoosimpi huippuesitys ja nyt Falcao sinetöi hattutemppunsa. Chelsea näytti pelkältä vastaantulijalta, kuten on tapana sanoa. Toisella jaksolla löysempää tahtia, mutta tunnin kohdalla Miranda pompotteli neljännen sisään vapaapotkun jälkitilanteessa. 75. minuutilla toppari Cahill sai kulmahässäkästä Chelsean kuparisen rikki, mutta lopussa taas Arda ja vaihtoturkkilainen Emre kolisuttelivat Chelsean maalikehyksiä. Todella heikolta vaikuttaa Chelsean tilanne, Hazardkin vaisu, mutta tämmöisen näytösottelun perusteella ei tietenkään kannata pitkälle johtopäätöksiä tehdä.

St. Feuillien Grand Cru

Todella masentavan kesätarjonnan lopulla lopulta mielenkiintoinen uutuusolut Alkossa. Vaalea keltainen vahva ale Belgiasta, 9,5%. Tripelin kaltainen hedelmäinen belgihiivainen olut, hieman kirpeää marjaisuutta, mutta ei varsinaista mausteisuutta. Voimakkaan hiilihappoinen, varsin paljon humalaakin, hyvin kepeä kokonaisuus alkoholista huolimatta. Sokerisuus ei pinnassa, vaikka hedelmäisen makea onkin. Ehkä liian laimea, mutta jos belgejä juo, niin tämä on melko lähellä omia optimimieltymyksiäni. Arvostan lambicien ja Orval-tyyppisten oluiden happamuutta, mutta en varsinaisesti ole kehittänyt intohimoa niihin. Useimpien belgien sokerisuus saa lähes poikkeuksetta aikaan hylkimisreaktioita. Tämä olut toimii siis lähes niin hyvin kuin häiritsevän belgihiivan läsnäollessa voi toimia. Ostopaikka Oulu, Raksilan Alko.

DCI Banks, Friend of the Devil

Löyhä jatko-osa pilotille. Tarina jälleen äärimmäisen epäuskottava, näyttelijätyö kompastelee pahemmin kuin aiemmissa jaksoissa. Lopussa kyllä intensiivisyyttä, mutta keinotekoiselta sekin tuntuu. tämä on toistaiseksi sarjan heikoin osa. Pubiympäristöjä, kuvattu pienemmässä Otleyn kaupungissa Leedsin pohjoispuolella. Banksin yksityiselämää ei lisää valoteta, naispoliisin taustaa kylläkin.

North Coast Old Stock Ale 2011

Kalifornian Martinniemi, entinen metsäteollisuuskeskus Fort Bragg on sukuhistoriani takia ikään kuin kotikylä, jonka North Coast -panimon tuotteita on aina ilo nauttia. Yksi parhaista on vuosikertamerkinnällä markkinoitu barley wine Old Stock Ale.  En ole varma vaihtuuko resepti olennaisesti eri vuosina, mutta ainakin ilmoitettu alkoholipitoisuus elää, tässä 2011-versiossa se on 11,9%.  Etikettikin on erilainen kuin alkuvuodesta käsiini saamassani 2010-versiossa. Monsterioluessa maistuu hedelmää, luumua, sherryä, toffeeta. Alkoholia peittyy todella hyvin, hämmentävän pehmeää tälläkin kertaa. Humalaa tarttuu kitalakeen hivenen, mutta makeaakin karamellia on mukana. Aivan erinomaista, monimuotoisuutta löytyy. Tässä vahvuusluokassa omassa, öö, luokassaan. Oluthuone Leskinen, 30.8.2012.

Lille - FC København 2-0 j.a.

Ensimmäisessä osassa FCK voitti 1-0, joten jännitteinen tunnelma Hazardin menettäneen Lillen uudella stadionilla. Lille hallitsi palloa, mutta suhteellisen aneemisesti, FCK terävämpi vastahyökkäyksissä, heti 5. minuutilla Santin pääsi läpiajosta kokeilemaan vierasmaalia, mutta selvästi ohi. 18. minuutilla monetenegrolainen Marko Baša oli tasoittaa, mutta Wielandilta hyvä refleksitorjunta. 43. minuutilla lopulta Kalou pääsi oikealta irti, Wielandin kautta matala syöttö maalin edestä Lucas Dignelle, joka ei erehtynyt. Toinen jakso lähinnä varavaista virheiden välttelyä. Lillen sentterillä De Melolla pari puskupaikkaa, toinen ylärimaan. FCK:n pakka ei hajonnut kertaakaan. Jatkoajalla peli hieman aukeni, heti alussa Jørgensenillä avopaikka ja 105. minuutilla De Melo lopulta onnistui hallitulla puskulla, Nolan Roux'lta yllättävä kääntyminen ennen ratkaisusyöttö. Tanskalaiset eivät saaneet uutta vaihtoa päälle.

Panathinaikos - Málaga 0-0

Málaga voitti kotiottelunsa 2-0, panoksena Mestareiden liigan lohkovaiheeseen pääsy. Melko varovaista peliä Ateenassa, Málaga selvästi kontrolloi ja yhdellä vierasmaalillahan peli käytännössä ratkeaisi. Heikohkoa tasoa, ei yhtään kunnon tilannetta ensi jaksolla. Andalusialaisveteraani Joaquínilla ehkä paras paikka, mutta heikko viimeistely. Kovia otteita Panathinaikosilta. Toisella jaksolla isänniltä yritystä, mutta taidot eivät riittäneet maalin tekoon. Málagan ranskalaisella Toulalanilla lopullinen ratkaisumahdollisuus, mutta ei onnistunut. Kehnossa matsissa Málaga selvästi parempi ja ansaitusti ensi kertaa näin pitkälle. Osa pelaajista on lähtökuopissa ennen siirtoikkunan umpeutumista, mutta tämä ratkaisu hillinnee muuttokiihkoa.

Atlético Madrid - Athletic Bilbao 4-0

Paulo Roberto Falcão oli 80-luvun alussa maailman parhaita jalkapalloilijoita, paljon parempi kuin jälkeenpäin kuuluisammat brasilialaiset maanmiehensä Zico ja Sócrates. 1986 syntyi Kolumbiassa poika, joka sai keskimmäisen nimensä mestarin mukaan: Radamel Falcao García Zárate. Pari vuotta sitten Porton riveissä Lontoossa en sentteriä ihmeemmin noteerannut, mutta nyt Atléticon hyökkäyksessä jälki on ollut La Ligassa tuhoisaa. Antti Muurisen ja HJK:n pelaajien lausuntojen mukaan Athletic oli viime viikolla Bilbaossa toiselta planeetalta, mutta Madridissa joukkue näytti pelkältä vastaantulijalta. Argentiinalaisen nilviäispelaaja Diego Simeonen valmentama Atlético iski oppi-isä Bielsan Athleticin köysiin heti alussa ja baskit eivät saaneet otetta missään vaiheessa. 20. minuutilla mieletön Falcao-soolo, rajaheiton jälkeen nosti läheltä maalivahtia pallon häkkiin. 10 minuuttia myöhemmin turkkilaisen Ardan tarjoilusta Falcao-pusku hieman yli. 42. minuutilla paitsiotilanteessa uruguaylaistoppari Godinin sokkokeskitys takatolpalle, Falcao viimeisteli kliinisesti. Toisen jakson alussa Athletic hieman ryhdistäytyi, mutta vain hetkellisesti. 58. minuutilla Atléticolle hieman kevyesti pilkku ja Falcao viimeisteli hattutemppunsa. Neljäskin osuma tunnin jälkeen hyvin lähellä, mutta Iraizozin onnistunut refleksitorjunta. Lopussa Atlético painosti herkeämättä, tolpat kolisivat ja Tiago veti ylänurkkaan loppunumerot. Kyyti on kylmää, Suomen ykkösjoukkue on valovuosia jäljessä tässä tyrmätystä joukkueesta, jonka ylivoimainen voittaja on todella kaukana La Ligan kärkiryhmistä.

Früh Kölsch

Ei kölsch-lasia Perämeren ihmebaarissa, kyllä vetää mieltä matalaksi intiaanikesän lempeän tuulen pyyhkiessä pitkin Rotuaaria. Hedelmäistä viljatuotetta standardilasiin kuitenkin valuu. Raikasta on, kirpeää, hieman vehnäistä fiilistä. Hillitty, mutta päättäväinen humalointi. Früh on klassisimpia Kölnin oluen tekijöitä, jakelupaikka aivan tuomiokirkon kupeessa. Vuosikausiin ei isommassa astiassa ole saatu kölschiä tänne asti, joten ei auta valittaa, kulttuuriteko ilman muuta. Oluthuone Leskinen, 27.8.2012.

Getafe - Real Madrid 2-1

Viikonlopun viimeisessä matsissa todellinen šokkitulos. Madridin paikallisottelussa melkoisen vähän yleisöä, Khedira ja Benzema penkillä. Selvää Realin hallintaa alussa, mutta Getafe rimpuili kohtuudella lähes puoli tuntia. Cristiano Ronaldon tarjoilusta Mesut Özil sai vain ylärimaan. 27. minuutilla argentiinalaiset onnistuivat, Di Marian valmistelusta Higuain sooloili laatikossa sisään. Toisella jaksolla Real omituisen aneeminen ja 53. minuutilla Barradan vapaapotkusta Valera puski Xabi Alonson vierestä häkkiin. Tässäkään vaiheessa Real ei saanut kunnon pyöritysvaihdetta päälle ja Mourinho otti vain teinejä sisään hankkimaan kokemusta. 75. minuutilla vastahyökkäyksessä Albiolin paha arviointivirhe, saattui Colungalta käsivirhekin, mutta joka tapauksessa Colunga karkuun, hallittu syöttö Barradalle, joka viimeisteli kuuluisan voiton. Real käytännössä alistui ja penkillä istunut Fabio Coentrao otti vielä punaisen.

Ismail Kadare: Seuraaja

Blogin kirja-arvio-osa on poikinut monenlaisia oheiskuvioita, mutta nyt ensi kertaa kustantaja tarjosi tuotteitaan arvioitavaksi. Asialla Into, jonka tarjonnasta valitsin tämän tuoreen suomennoksen tunnetulta albanialaistekijältä. 2003 alunperin ilmestynyt romaani on varmaankin käännetty ranskasta, alkulehdillä mainitaan kääntäjän lisäksi albaniankielinen avustaja. Teos sijoittuu kommunismidiktatuurin aikaiseen Albaniaan. Kadare itse toimi Hoxhan aikana politiikassakin, mutta pakeni Ranskaan vähän ennen systeemin romahtamista. Ei siis mikään toisinajattelija.  Mielenkiintoisesti Kadare on syntynyt samassa Gjirokastërin kaupungissa kuin Hoxhakin. 

Romaani kuvaa Seuraajaksi kutsutun miehen epämääräistä kuolemantapausta. Kommunismivaltioissa oli silloin tällöin tapana nimetä ikääntyvälle ykkösmiehelle seuraaja, jonka asema ei ollut kadehdittava. Ennenaikaisia kuolemia sattui esim. Sergei Kiroville, Andrei Ždanoville ja Lin Biaolle, jälkimmäiset Kadarekin nimeää kirjassa. Todellinen esikuva Albaniasta on pääministeri Mehmet Shehun kuolema 1981. Kadare tarkastelee tapausta eri näkökulmista, tavallisen kansalaisen hämmennystä, uhrin tyttären syyllisyydensekaista paranoiaa, uhrin sisäministerikilpailijan horjahteluja, myös sokeutuvan Johtajan suunta kartoitetaan. Itsensä Kadare asettanee arkkitehdin rooliin. Hilpeintä on länsimaisten vakoiluorganisaatioiden näkökulma, ne joutuvat pyyhkimään pölyt Albania-mapeistaan, kun Neuvostoliitto- ja Kiina-välirikoista on jo kulunut aikaa ja muuta ei Balkanin pikkumaasta sen jälkeen ole kuulunut. Takakannessa Kadarea verrataan mm. Orwelliin, Kafkaan ja Kunderaan. Kunderan huumoria Kadare ei tavoita ja Kadare on selvästi realistisempi kuin Orwell kärjistetyissä satiireissaan. Kafkaa lähellä ehkä mennään, yhtä ennaltamäärättyjä ja absurdeja tapahtumat tuntuvat olevan. Humoristisinta on ehkä merkkimiesten toistuvat hautapaikkojen vaihdot suhdanteiden muuttuessa ja kylmäävintä Puolueen asettaminen perheenjäsenten hengen edelle. Jonkinlaista kliinisyyttä ja ennalta-arvattavuutta, jopa pinnallisuutta Kadaren tiheässä proosassa on, ehkä kommunismin todellisuus on jo nyt niin tuttua, että uutta ei ole tarjottavana. Kirjan alussa todetaan kommunismin kadottaneen maisemasta ristit ja kirkonkellot, vaikka selvä enemmistö albaaneista on muslimeja. Todella hallittu pienoisromaani, mutta ei niin innoittava kuin Kadaren maine edellyttäisi.

Osasuna - Barcelona 1-2

Menetin 24 minuuttia ottelun alusta, kun Canal+:n HD-kanava esitti mieluummin Allsvenskania. Barcelonalla naurettava keltaoranssi vierasasu, Xavia ei kentällä näkynyt, sen sijaan Puyol toipunut. Vasemmalla laidalla uusi kasvo Cristian Tello, samoin tietysti kesäostos Jordi Alba. Jukka Raitala ei enää Osasunassa, jonka Joseba Llorente oli tehnyt johtomaalin 17. minuutilla lähietäisyydeltä. Barcelona painosti tutusti, Iniesta ja Messi tuoreessa vedossa. Osasuna sai kovan mylläkän Valdesin maalille ja toinenkin maali lähellä. Toisella jaksolla Osasunalla hyvää prässiä ja Nino hukkasi täysin avoimen paikan. Barcelona otti sisään Pedron, Xavin ja Villan ja ottelu kääntyi parissa minuutissa. Pedron esityöstä Messi survoi tasoituksen ja Osasuna-kapteeni Puñalille suora punainen. Heti perään Messi tarkasti Alban syötön alanurkkaan. Vaikeaa vääntöä, mutta niinhän Barcelonalla usein vieraissa.

Liverpool - Manchester City 2-2

Kovaa tempoa ja dramatiikkaa Anfieldillä, uusia nimiä Liverpoolilla, esim. uruguaylainen Sebastián Coates Aggerin paikalla topparina ja laidalla 17-vuotias Raheem Sterling. Uusi valmentaja Rodgers tuonut Swanseasta keskikentälle Joe Allenin. Liverpoolin Lucas loukkaantui jo 4. minuutilla ja joutui pois. City selvästi terävämpi alussa ja Tevez sai pallon tolppaankin nollakulmasta. Liverpool tuli kuitenkin mukaan ja City-kapteeni Kompany oli viimeistellä omiin 34. minuutilla. Seuranneesta kulmapotkusta slovakkitoppari Škrtel pisti valtavalla voimapuskulla verkon tötterölle. Toisella jaksolla alkoi tapahtua enemmänkin, kun Mancini otti Balotellin pois 63. minuutilla. Tasoitus pahoista virheistä laatikossa, Yaya Toure tekijänä. Suarez kuittasi hienolla vapaapotkulla, kiersi muurin tarkasti. Škrtel teki hirvittävän mokan, taaksepäinsyöttö suoraan Tevezille, joka rankaisi kylmästi. Coast-to-coast -meininkiä, City on edelleen mestaruustasoa ja Liverpool vaikutti tuoreelta. Lopussa molemmilla vielä tilanteita voittomaaliinkin.

Stoke - Arsenal 0-0

Keski-Englannin Stoke on merkillinen monikeskustainen yhdistelmäkaupunki, jolla on vahvat jalkapalloperinteet ja komeaa Britannia Stadiumin nimeä kantava areena. Näin samat joukkueet pari vuotta sitten cup-pelissä, asetelmat säilyneet entisellään. Stoke pelaa vanhanaikaista suoraviivaista energistä peliä pitkillä syötöillä, Arsenal enemmän lyhytsyötöillä. Stokessa ei paljon ulkomaalaisia, Wengerin ryhmässä niitä taas riittää, nyt hyökkäyspäässä tuoreet EM-kisapelaajat Cazorla, Podolski ja Giroud. Aktiivista peliä molemmilta, Arsenal hallitsi, mutta Stokellakin tilanteita. Toisella jaksolla Stoken puolelta kovaotteisempaa peliä, vähemmän tilanteita. Stoken fanit buuasivat Aaron Ramseyn tullessa vaihdosta kentälle. Stoken nytkin kentällä ollut Shawcross katkaisi Ramseyn jalan pari vuotta sitten. Englantilaiskannattajien pimeä puoli ei ole kadonnut mihinkään. Lopussa Giroud oli onnistua kaukolaukauksessaan, vähän yli.

Juventus - Parma 2-0

Ilman Buffonia ja Chielliniä Serie A -avaukseen lähtenyt Juventus todella flegmaattinen. Parmalla enemmän aloitteellisuutta ja joitakin tilanteitakin. Merkillisin tilanne puolen tunnin jälkeen, laitapakki Lichtsteiner hankki rangaistuspotkun kuviolla, joka saattoi olla paitsio, mutta ainakin selvä sukellus. Oikeusmurha peruuntui, kun chileläisen Vidalin sutaisun torjui koppari Mirante helposti. Arvoitukseksi jäi, miksi myyttinen pilkkumies Pirlo katsoi sivusta vetoa. Toisella jaksolla lopulta piristymistä ja 54. minuutilla Lichtsteiner juoksi Parma-topparien väliin luukulle Asamoahin syöttöön, 1-0. Heti perään Pirlon vapaapotku ohi muurin ja Mirante hautasi pallon maaliviivalle, tuomaristo näki maalin syntyneen. Parma yritti lopussa, Storari sylki palloja, mutta numerot ei enää muuttuneet. Kokonaisuutena Juventukselta vaisu suoritus, ilmeisesti vahvistuksia kärkeen on tulossa Espanjasta.

Chelsea - Newcastle 2-0

Hauska nähdä Chelsean kohuhankinnan peliä, 21-vuotias belgialainen kymppi Eden Hazard Lillestä. Nopea ja terävä, painopiste alhaalla. Oli vakuuttava jo lähes kolme vuotta sitten näkemässäni Lillen pelissä. Chelsea halitsi ensijaksoa totaalisti, Newcastlen isot hyökkääjät todella kömpelöitä. Newcastlen hollantilaistulokas Anita kokematon Torresin kanssa, lahjoitti pilkun, jonka Hazard tempaisi alanurkkaan 21. minuutilla. Yliajalla Torres kiskoi ylänurkkaan näppärän Hazard-kuvion jälkeen. Toisen jakson kovassa sateessa Newcastle aktiivisempi, varsinkin Ben Arfa vedossa, mutta ei tulosta. Chelsea löysäsi tempoa.

SpVgg Greuther Fürth - Bayern München 0-3

Nürnbergin kupeessa sijaitsevalla Fürthillä on menestyksekäs jalkapallohistoria, tosin se sijoittuu ensimmäisen maailmansodan ja Weimarin tasavallan aikoihin. Vielä 1954 kaksi maailmanmestaria tuli Fürthistä. Tämä joukkue on uudempi fuusioryhmä, mutta melkoinen sensaatio nousu pääsarjaan on. Debyyttiottelussa Bayern odotetusti hallitsi tapahtumia totaalisti, mutta tilanteita niukasti. Mönchengladbachista tulleella Bayernin uudella brassitoppari Dantella Paul Breitner-tyyppinen afro-kampaus. Lopulta ensi jakson lopulla kulmatilanteesta Dante puski, flipperipallon sai Thomas Müller sisään. Toinen jakso samaa Bayern-hallintaa, nuori Baselista tullut kosovolaistaustainen sveitsiläinen Shaqiri pirteänä ja kolmas uusi hankinta Mario Mandžukić puski helposti maalin reboundin Robbenin läpiajon jälkeen. Viimeisen maalin teki Robben itse vasemmalta, pallo kimposi puolustajasta häkkiin. Fürthille on helppo ennustaa vaikeuksia Bundesligassa.