Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Chimay Blanche
Trappistitripel pitkästä aikaa hanassa Oulussa, vai olisiko peräti ensimmäistä kertaa? Hyvin sameaa, banaanimaista vehnäoluttuoksua. Banaanimaisuus jotenkin leimaa nyt makuakin, jossa belgihiivaisuuden jälkeen iskee voimakas humalaisuus jälkimaussa, ei mausteisuutta havaittavissa. Vehnäisyys hämmentää, en tämmöistä aiemmin muista aiemmin tästä oluesta, jota viimeksi hanassa juonut kai Teksasissa, jolloin kokemus oli todella ohut. Tämä versio on varmaan paljon tuoreempaa, varsin mielenkiintoinen, mutta ei muistuta perinteistä tripeliä paljoakaan. St.Michael, 20.4.2009.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti