torstai 14. lokakuuta 2010

Rainer Werner Fassbinder: Der amerikanische Soldat

Yksi Fassbinderin hienoimmista elokuvista. Aloitus on upea, München 1970, mustavalkokuvaus, pimeä huone, pelipöytä, yksi lamppu, leijaileva tupakansavu, pornopelikortit, hikeä pyyhkiviä miehiä, varpaankynsiä lakkaava nainen, olutpulloja. Miehet ovat poliiseja, olut harvinaista X. Münch Bräu -merkkiä, kohtaus suora kunnianosoitus John Hustonin The Asphalt Junglelle. Tämä on yksi Fassbinderin noireimmista elokuvista, gangsterielokuva western-vivahteilla. Tapahtuu lähes kokonaan yöllä, halpa hotelli, viskiä, aseita, flippereitä, märkiä pimeitä katuja, avoautoja, 40-luvun hattuja. Weill/Brel-tyyppistä musiikkia Morricone-tyyppisesti nivottuna elokuvaan. Fassbinder esittää jälleen kerran Franz Walsch -nimistä henkilöä, ilmeisesti viittaus Raoul Walshiin. Lola Montez -baari taas mukana, Murnaukin mainitaan. Merkillisimmässä kohtauksessa sängyllä istuva Margarethe von Trotta kertoo yksityiskohtaisesti neljä vuotta myöhemmin valmistuvan Angst essen Seele auf -elokuvan juonen. Täydellinen mestariteos tämä ei ole, lyhyen elokuvan jännite lopahtaa loppua kohti, tarina jää junnaamaan, tyylittely muuttuu ontoksi, kliimaksin hidastettu Peckinpah-koreografia hukataan loppumattomaan toistoon.

Ei kommentteja: