keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Haapala Piimänotko

Toinen Haapalan uutuus, merkillinen nimi, alaotsikkona blueberry milk stout. Ainesosaluettelosta löytyy laktoosi ja mustikka. Blueberry tarkoittaa käsittääkseni pensasmustikkaa, mutta kainuulaisessa oluessa on todennäköisesti käytetty ihan metsämustikkaa, vai miksi sitä nyt pitäisi kutsua. Oikeampi termi olisi siis bilberry. Varsin kevyt, 4,2 %.

Punertavan tumman ruskea, heikosti vaahtoa tähänkin. Vaahdonmuodostuksen heikkous saattaa johtua Mikkellerin jalkalasista, jota en ole käyttänyt vuosikausiin. Puhdas se kuitenkin oli. Tuoksussa voimakasta marjaisuutta, lämpöä ja mausteisuutta. Maku on hyvin merkillinen, kuivan hapan, marjainen, jotain muutakin, josta en saa otetta. Maltaisuus hyvin heikkoa, juomaa ei tunnistaisi sokkona olueksi, stout-termi tässä yhteydessä jokseenkin harhaanjohtava. Tässä on Haapalan originellein olut, tiettyä ryhtiä juomassa on, mutta vähemmän yllättäen ei miellytä minua. Ainesosalistasta löytyy selitys omituiselle sivumaulle, se on yksi suurista inhokeistani eli kardemumma. Hyvin vähän tässä sitä on, mutta onnistuu silti pilaamaan kokonaisuuden. Haapala on siis lähtenyt suoraviivaisen ja puhdaspiirteisen startin jälkeen kikkailemaan reippaasti. Toivottavasti tämä jää kevyeksi sivuaskeleeksi. Se onkin todennäköistä, eiköhän päätuotanto pysy edelleen puhtaammassa linjassa.

Ei kommentteja: