William Friedkin: To Live And Die In L.A.

Tämä Friedkinin sovitus Gerald Petievichin romaanista on 1980-luvun parhaita neonoireja ja myös yleensä parhaita Los Angeles -leffoja. 1985 valmistuneessa nopearytmisessä teoksessa oli koolla melkoinen dream team. Friedkin oli vielä voimissaan ja esimerkiksi autokohtauksissa on samaa sulavuutta ja tempoa kuin The French Connectionissa. Wim Wendersin hovikuvaaja Robby Müller näyttää Los Angelesin paremmalta kuin oikeastaan missään. Erityisesti varhaisaamun kuvissa mm. San Pedron satama-alueelta on uskomatonta tenhoa. Entinen Secret Service -agentti Petievich on pitänyt viime vuosikymmenet hiljaiseloa, mutta 1980-luvulla hän oli todella kovassa vedossa ja originaaliteos To Live And Die In L.A. on hänen parhaitaan. Jopa otsikko on aivan loistava. Petievich muokkasi myös käsikirjoituksen Friedkinin kanssa. Rahanväärennysjuoni tuntuu ehkä nykyään vähän näpertelyltä, mutta 80-luvulla siinä liikkui, öh, suuret rahat. William L. Petersenistä ei tullut suurta tähteä, eikä ole ehkä kovin karismaattinen tässäkään leffassa, mutta riittävän hyvä kuitenkin. Willem Dafoe vetää bravuurilla päänilkin roolin ja pienemmissä osissakin on tuttuja hahmoja. Seksiä ja väkivaltaa on, mutta ei liikaa. Musiikkikaan ei ole pahimmasta päästä, mukana mm. Rank And File -yhtye. Hyvin elokuva on kestänyt aikaa nyt katsottuna.