Palmeiras on kotoisin eteläisen pallonpuoliskon suurimmasta kaupungista São Paulosta ja joukkue kuuluu Brasilian suurimpiin. Palmeirasin juuret ovat São Paulon italialaistaustaisessa väestössä. Kovimmat paikallisvastustajat ovat Corinthians, São Paulo FC sekä läheisen satamakaupungin Santos FC, joka tietysti tunnetaan Pelén seurana. Hieman hämmentävästi Palmeirasilla näyttää olevan ns. ystävälliset välit joihinkin muihin mahtiseuroihin kuten Rio de Janeiron Vasco da Gamaan ja Belo Horizonten Atlético Mineiroon. Brasilian muita jättiseuroja ovat ainakin Rion Flamengo, Fluminense ja Botafogo, Porto Alegren Grêmio ja Internacional sekä Belo Horizonten Cruzeiro.
Episodimaista kerrontaa, 1981 syntynyt journalisti Barneschi ei paljoa kirjoita ottelutapahtumista, enemmän fanien kohtelusta, pitkistä bussimatkoista, odotteluista ilman ruokaa, juomaa ja vessoja. Enemmän kuin itse peli, Barneschia tuntuu kiehtovan stadionit, joiden atmosfääristä hän kirjoittaa intohimoisimmin. Mitään hupimatkoja ottelureissut eivät ole. Rion Maracanaa lähestyvää Palmeiras-bussijonoa vastaan tehtiin aseellinen hyökkäys 2007 ja yksi faneista kuoli. Barneschi oli viereisessä bussissa. Barneschi seuraa Palmeirasia tietysti myös ulkomaille, kuten Chileen ja 2009 Copa Libertadoresin neljännesfinaalissa Nacionalia vastaan Montevideon Centenariolla. Buenos Airesissa hän käy säännöllisesti katsomassa paikallisten joukkueiden matseja, koska tykkää stadionien tunnelmasta. Buenos Airesista hän olisi voinut kirjoittaa enemmänkin. Jonkinlainen huipennus on seurajoukkueiden World Cupin finaali 2022 Palmeirasin ja Chelsean välillä Abu Dhabissa.
Luin kyllä kirjaa kiinnostuneena, mutta erityisemmin en innostunut. Ehkä kulttuurierot ovat liian suuret, yhteistä tarttumapintaa ei oikein ole. Enemmän tosiaan olisin toivonut kuvausta peleistä ja pelaajista, mutta Barneschin fanius on erilaista ja mielenkiinnon kohteet toisaalla.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti