keskiviikko 20. marraskuuta 2024

Blech. Brut Brewski Weird Whimsy



Baijerilais-skoonelainen tripla-IPA, 9,5 %, Citra ja Nelson Sauvin. Tummahko ja samea. Hedelmäinen tuoksu. Makeahko maku, jopa karamellinen, ikävä kyllä. Hedelmää on myös, mutta karamellisuus jyrää yli. Katkeruuteen ei jää paljoa satsausta. Liian makeaa tämä oli ilman muuta. Mutta baaripäällikkö Willin kanssa keskustelu on kyllä mahtavaa hiljaisena iltana. Oluthuone Haka, 20.11.2024.


Les Intenables Monster Squish



Strasbourgin läheltä west coast IPA, 6,7 %, 75 IBU, Centennial, Amarillo, Vista. Lievästi samea ruskea olut. Tuoksussa mallasta ja sitrusta. Kuivaa, maltaista, pihkaa, maussa vähemmän hedelmää. Kieltämättä hieman katkeruutta, mutta IBU-lukema antoi odottaa enemmänkin. Puhdasta ja nyt on raikkauttakin. Laatupanimo selvästi kyseessä. Oluthuone Haka, 20.11.2024.


Les Intenables Voodoo Blink



Hakassa useampi olut
tutulta Strasbourgin lähipanimolta. Tupla-IPA, 8,0 %, Simcoe, Idaho Gem, El Dorado, vaaleaa ja sameaa. Mehuinen tuoksu, pehmeä maku, makeahkoa hedelmäisyyttä. Tuotekuvauksessa lukee oatcream DIPA, joten ehkä laktoosia mukana. Makeutta siis on, se häiritsee, mutta ei onneksi täysin. Jälkimaku kuitenkin tyhjä. Muuten puhdasta ja raikasta. Oluthuone Haka, 20.11.2024.





Willibald Freefall




Session päätteeksi vielä tripla-NZIPA Ontariosta, 10,2 %, Riwaka, Motueka ja Kohia Nelson -sekoitus. Sameaa ja vaaleaa. Trooppisia hedelmiä tuoksussa. Maussa aprikoosia, ananasta, hieman kuivempaa kirpeyttä myös. Ei erityistä raikkautta, mutta saattaa silti päästä edellisen Monkishin tasolle. Tässä monipuolisempi NZ-hedelmäisyys pääsee kuitenkin esille. Hyvin alkoholi peittyy nykyään useimmissa laatupanimoiden TIPOissa. Sonnisaaren Viimeinen Juntunen oli imetty kuiviin, mutta sain kuitenkin Samilta muistoja oluesta. Juova, 20.11.2024.

Monkish Wriggle


Sain viereisen pöydän olutharrastaja Juhalta maistiaisen Monkishin TIPA-tölkistä, 10,1 %, HBC 586 pääroolissa, jos ei jopa ihan sinkkunakin. Sameaa, kirpeää, hedelmäisyyttä hyvin. Ei katkeroa, hieman sabromainen. Puhtaampi kuin CoolHeadin tuotos, alkoholi ei tunnu, muutenkin paljon maistuvampi. Juova, 20.11.2024.

CoolHead Track Tin Foil Hat Series #10 Time Travellers Among Us



Viikin ja Manchesterin panimoiden yhteistyö-TIPA, 10,0 %, Nelson Sauvin ja Citra. Lähes kirkas, siis enemmän west coastia. Sitrustuoksua. Varsin pehmeä maku, lievää karamellisuutta, voisi olla kuivempi. Alkoholi peittyy, mutta ei täysin miellyttävä. Makujakin voisi olla enemmän, varsinkin jälkimaku ihan tyhjä. Pettymys jälleen kerran CoolHeadilta. Juova, 20.11.2024.

Little Rain Dissolve Me



Tummempaa sameaa kamaa Barcelonasta, 6,8 %, tässäkin Amarilloa, HBC 501 myös. Melko neutraali tuoksu, maussa kypsää kiiviä ja luumua. Kuivaa, mutta suomalaisten jälkeen ei tunnu kovin raikkaalta. Katkeruutta ei ole. Lievää mausteisuutta, voisi olla täyteläisempi. Juova, 20.11.2024.

Temperance Very Fond Of Amarillo



Juovassa ei muita asiakkaita, ennenkokematon tilanne. Letkeää Tulsa Time -tyyppistä kantria soundtrackina, myös Steve Earlea. Hämeenlinnasta uusi west coast IPA, 6,7 %, Amarillo, Comet, Citra. Käytännössä kirkas, vaaleanruskea. Sitrusta ja pihkaa maussa. Oikein mukava katkeropuraisu lopussa. Temperance jatkaa erittäin lupaavalla otteella, toki jo odotetusti. Revenantin Petteri Sikanen saapasteli sisään, joten sentään hieman sosiaalista tilannetta. Juova, 20.11.2024.

Tuju Malligaattori



Räntämyrskyinen lomapäivä Helsingissä. Sopiva hetki iltapäiväsessiolle Juovassa. Yritin siirtyä Sörnäisten metroasemalle, mutta kengät ja sukat kastui jo 100 metrin kohdalla. Palasin vaihtamaan ne ja tyydyin vähemmän kävelyä sisältävään skurukyytiin. Juovassa yksityistilaisuus klo 17:30 alkaen, ei asiakkaita. Pelkäsin paikan olevan jo kiinni, mutta näin ei ollut. Uutuusheizi Lappeenrannasta, 7,0 %, Nelson Sauvin, Motueka, Rakau. Sameaa ja vaaleaa. Tuoksussa voimakkaasti ananasta ja muita viidakon hedelmiä. Maussa hieman kirpeyttä, raikasta hedelmäisyyttä mehuisuuteen asti. Tuju kyllä hallitsee tämän tyylin mallikkaasti, mutta katkeruutta he eivät suostu lisäämään Olarin ja edesmenneen Sonnisaaren tapaan. Se on sääli, tuntuva jälkimaku täydentäisi makuelämyksen. Juova, 20.11.2024.

tiistai 19. marraskuuta 2024

Dennis Lehane: Small Mercies


Lehanen viimeisin romaani vuodelta 2023. Lehanen mukaan jääkin myös viimeiseksi. Saapa nähdä, mestari on vasta 59-vuotias. Sijoittuu South Bostoniin loppukesästä 1974. Viranomaiset yrittivät silloin rikkoa rotuerottelun julkisissa kouluissa kuljettamalla koululaisia mustilta alueilta valkoisten alueiden kouluihin ja päinvastoin. Tässä tapauksessa erityisesti mustasta Roxburysta viereiseen irlantilaistaustaisten valkoisten South Bostoniin. Köyhät valkoiset vastustivat järjestelyä tiukasti ja mellakointia esiintyi.


Small Mercies on rikoskirja, mutta ennen kaikkea tämä on intensiivinen realistinen epookkiromaani, jopa naturalismiin asti. Päähenkilö ja pääasiallinen näkökulmahenkilö on 42-vuotias Mary Pat, joka on väkivaltaisen lapsuuden jälkeen menettänyt kaksi aviomiestä ja molemmat lapsensa. Toisessa vähäisemmässä näkökulmaroolissa on 34-vuotias murharyhmän poliisi ja Vietnamin veteraani. Bostonin kuuluisa gangsteripomo James Bulger on selvä esikuva romaanin Marty Butler -hahmolle. Vähitellen selviää, että Mary Patin kaikkien menetysten taustalla on Butlerin irlantilainen mafia. Mary Pat ei lamaannu, päinvastoin.


Lehane kirjoittaa paremmin kuin koskaan, ja se on sitten todella hyvin. Tarina on synkkä, mutta ei toivoton. Lehane on armoton omalle kasvuympäristölleen, mitään ei kaunistella tai peitellä. Kun viime alkukesänä pyörin viikon Bostonissa, niin tapahtumapaikat tuntuivat nyt lukiessa yllättävänkin tutuilta. South Bostonissa kävin, mutta en näköjään viereisessä Roxburyssa. Siellä ei ollut craft beer -kohteita. Seudut ovat varmaan 50 vuodessa muuttuneet parempaan suuntaan, mitään ongelmia en ainakaan kohdannut. On sääli, jos Lehane ei kirjoita enää. Viimeistään tämä romaani nostaa Lehanen 90-luvulla aloittaneen kolmikon kärkeen. George Pelecanos ja Michael Connelly ovat kovia, mutta eivät aivan niin kovia kuin Lehane.

maanantai 18. marraskuuta 2024

CoolHead The Farewell Porter


Viikin panimolta en muista ennen juoneeni porteria. Nyt sellainen tuli vastaan kajaanilaisessa maitokaupassa. Mikään uutuus tämä ei näytä olevan, ollut tarjolla jo 2021. 6,0 %, Maris Otter -mallasta ja EKG-humalaa, joten hyvin perinteisellä asenteella mennään. En tiedä miksi nimetty jäähyväisiksi. Musta runko, beige vaahto. Voimakkaan suklainen tuoksu. Samoin maussa kuiva tumma suklaa korostuu, sivussa hedelmäisyyttä ja kahviakin. Paahteisuutta on kevyesti. Kuivuus on miellyttävää, mutta aivan näin suklainen porter ei ole omia suosikkejani. Ostopaikka Kajaani, Lohtajan K-Market.

Obolon Velvet


Kiovalaisen Obolonin oluita on sodan aikana tuotu reippaasti Suomeen. Nyt huomasin tumman lagerin, jolla sama nimi kuin Koffin muinaisella verrokilla. 5,5 %. Punertavaa ruskeaa väriä, ohutta vaahtoa. Makeahkoa maltaista tuoksua. Maku on lievästi paahteinen, kuivan maltainen. Odotin makeampaa, joten siinä mielessä positiivinen tapaus. Muuten tämä on suhteellisen laimea ja ohut, jopa mauton olut. Mutta puhdasta kuitenkin ja juotavuus kunnossa. Tölkissä kerrotaan hieman hämäävästi valmistajaksi Zibert's Brewery, joka sijaitsee Kiovan länsipuolella Fastivissa.  Se on kuitenkin saman Obolon-konsernin panimo, niitä on yhdeksän ympäri Ukrainaa, jopa Sevastopolissa. Ostopaikka Kajaani, Lohtajan K-Market.

Italia - Ranska 1-3

San Sirolla Kansojen liigan lohkovoiton ratkaiseva ottelu, Ranska tarvitsi kahden maalin voiton. Ranska menikin heti toisella minuutilla johtoon, Rabiot puski Dignen kulman sisään. Italia aktiivinen takaiskun jälkeen. Barellan hyvän vedon Maignan torjui. Tasaisempaa peliä, kunnes Ranska sai Frattesin virheestä vapaapotkun keskeltä 33. minuutilla. Lucas Digne veti vasurilla kovaa ja kierteellä aivan ylänurkkaan. Upea maali. Heti perään Italia onnistui kaventamaan, Cambiaso volleylla lakaisi pallon verkkoon. Aktiivista ja nopeaa peliä molemmilta, kontrasti Suomen peleihin valtava.


Kovalla tempolla jatkettiin tauon jälkeenkin. Nkunkun hyvä veto, mutta varaveskari Vicario vaivoin torjui. Donnarumma poissa vatsataudin vuoksi. 66. minuutilla Thuram hankki vapaapotkun sivurajalta. Digne antoi ja Rabiot puski taas maaliin. Cambiason hyvä kierreveto niukasti ohi. Ranskan isokokoinen joukkue ilman Griezmannia ja Mbappéa pelasi kyllä vakuuttavasti. 78. minuutilla Daniel Maldini sisään, siis Cesaren pojanpoika ja Paolon poika. Daniel on hyökkäävä keskikenttäpelaaja. Italia yritti kovasti lopussa, Moise Kean oli lähellä kavennusta, mutta ilman tulosta.

sunnuntai 17. marraskuuta 2024

Suomi - Kreikka 0-2

Joronen maalissa, Juhani Pikkarainen topparina, Håkans laidalla ja Pohjanpalo kapteenina. Pikkarainen otti kortin heti 4. minuutilla. Kreikka hallitsi alkua, maalinteko ei kuitenkaan onnistunut Kamaran virheestä. Alholle varoitus 10. minuutilla. Suomikin pääsi välillä hyökkäämään, mutta tilanteita ei kyetty rakentamaan. Tauon jälkeen samat asetelmat, mutta 53. minuutilla Bakasetas vapautui hienolla pystysyötöllä linjan taakse. Hallittu viimeistely. 56. minuutilla Joronen tuli boksista pukkaamaan, pallo suoraan Tzolisin jalkaan, joka rankaisi roikulla häkkiin. Suomi vaihtoi pelaajia, mutta yhtään laukausta maalia kohti ei saatu aikaan. Pohjalla ollaan.

lauantai 16. marraskuuta 2024

RPS Rye Rye Imperial Stout


Pioppossa hanassa vahvaa stoutia Kuopiosta, 11,3 %. Tarjoilija tarjosi oletuksena puolen litran annosta. Tätä on kypsytetty yhdeksän kuukautta Kyrön ruisviskitynnyrissä. Mustaa, tietysti liian kylmää. Tuoksussa kevyttä mausteisuutta. Tynnyri maistuu, bourbon tulee mieleen, mutta ehkä rye tuntuu samalta, kuivaa, kevyttä hedelmäisyyttä. Pehmeää, nahkaisuutta, tummaa suklaata, hyvä juotavuus. Alkoholi peittyy ainakin tässä lämpötilassa. Yritin tietysti kourassa hieman lämmittää juomaa. Viski kyllä tuo tähän uuden ulottuvuuden, tynnyrikypsytyksessä on ideaa. Oikein miellyttävää. Kajaani, Pioppo, 16.11.2024.

Hailuoto Tarri Pilsner




Heinäkuun lopussa en mahtunut Pioppoon syömään. Nyt päätin tulla paikalle heti avaamisaikaan ja pääsin jo viidentenä sisään. 12 hanaa, Haapalan tuotteissa ei uutuuksia, joten päätin kokeilla Hailuodon pilsiä, jota olen juonut vain Helsingin SOPPissa 2018. 5,1 %, hieman samea. Tuoksu melko neutraali. Maussa ikävä kyllä hienoinen etikkainen vivahde, joko päässyt pilaantumaan tai hanahygieniassa puutteita. Raikkaus ja katkeruus puuttuu, joten tämä oli ikävä takaisku. Napolilaistyyppinen pizza oli ihan ok. Kajaani, Pioppo, 16.11.2024. 

Soma Dizzy Hazy



Kataloniasta tupla-IPA, 8%, Strata ja mielenkiintoisesti ennenkokeilematon Audacia-humalalajike. Se näyttää olevan Hersbruckerin ja Stratan risteytys. Samea, mausteisempi tuoksu. Täyteläinen, sitrusta, trooppistakin hedelmäisyyttä, kuiva. Hieman makeutta lämmetessä, ei katkeruutta. Mehuisuutta on mukavasti, puhdasta kamaa. Kuopio, Malja, 15.11.2024.