tiistai 21. elokuuta 2007

Paul Kermizian: American Beer

Olutdokumentaari eli siis bockumentti, tai suomeksihan dokumentti trimmaa hyvin dokaamisen kanssa. Viisi miestä kiertää kesällä 2002 40 päivässä 38 panimoa. Oikeastaan minun olisi pitänyt tehdä tämä elokuva, suomalainen näkökulma olisi luultavasti tuonut paremman lopputuloksen. Olen nimittäin sattumoisin vuosien varrella käynyt useimmissa näissä samoissa modernin olutkulttuurin pyhiinvaelluspaikoissa: Portland Maine, Boston, Brattleboro, Bridgewater Corners, Burlington, Syracuse, Downingtown, Rehoboth Beach, Abita Springs, Santa Cruz, San Francisco, Boonville, Fort Bragg, Portland Oregon, Hood River, Seattle.

Kyseessä siis panimo -road movie, suurin osa elokuvasta panimomestareiden haastatteluja, välillä näytetään olutsotureiden krapulaisia aamuhetkiä motelleissa. Tyyppien vitsit eivät ole hauskoja ja käsivarakuvaus rasittaa. Muutamat anekdoottimaiset kommellukset ihmeen vaisuja, olisi pitkällä matkalla (12000 mailia) pitänyt enemmän tapahtua. Elokuva ei etene maantieteellisesti, vaan satunnaisesti. Ehkä mielenkiintoisin pätkä Yakima Valleyn humala-alueen esittely. Ehkä oluen juonti on kerta kaikkiaan paljon hauskempaa kuin sen katselu.

Henkilökohtaisilta nostalgiavärähdyksiltä ei voi täysin välttyä. Erityisen liikuttunut olin nähdessäni Victory Brewingin parkkipaikan Downingstownista tai Seabright Breweryn pation Santa Cruzista. Melkein erotin itseni baaritiskitungoksesta Dogfish Headistä Rehoboth Beachillä ja McNeill's Brewerystä Brattleborossa. Anderson Valleyn maisemat Boonvillessä arvioin 1997 ihanteelliseksi eläkevuosien tukikohdaksi. Paljon kuohuvaa kultamaata on rajautunut leffasta ulos, esim. San Diego, San Luis Obispo, Healdsburg, Tacoma, Prescott, Flagstaff, Tempe, Denver, Boulder, Austin, San Antonio, Lake Charles, Tampa, Savannah, Charleston, Charlottesville, Adamstown, Tom's River, Lodi, Sackets Harbor, Waterbury, North Woodstock, Kennebunkport, ...

Ei kommentteja: