Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
lauantai 28. maaliskuuta 2009
Struise Pannepøt 2007
Ruokailutauon jälkeen makea, vahva, tumma, siirappinen kymmenprosenttinen olut kulttipanimosta. Mausteinenkin, mutta ei korostetusti. Ehkä liian makea ja tahmea, asettunee jonnekin dubbelin ja quadrupelin välimaastoon. Kuivattu hedelmä ehkä miellyttävin osa-alue, mutta makeus heikentää nautintoa pahasti. Pieni maistiainen Nikulaisen Black Albertista tuntui huomattavasti miellyttävämmältä kuivemmassa savuisuudessaan. Helsinki, One Pint Pub, 23.3.2009.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti