Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
perjantai 20. maaliskuuta 2009
Olvi Vaakuna
Vaakuna jätti takavuosikymmeninä mukavan muistikuvan itsestään. Kun tarjonta oli tasapäistä, pienikin positiivinen poikkeama normista oli tervetullut. Kun Vaakuna nyt retrotrendissä tekee paluun aivan erilaiseen ympäristöön, voi odottaa että ei paljoa hetkauta. Tuote tuntuu aika lailla samanlaiselta kuin silloin ennen. Kaunis kuparin väri ja täyteläinen (no jaa, tavallista täyteläisempi) maltainen suutuntuma. Humalaa ei paljoa ennen ollut eikä sitä ole nytkään. Jälkimaku on ohut ja hieman nihkeän esanssinen. Tölkkituotteena ei tunnu niin tuoreelta kuin aikoinaan pulloversiona. Tämä on täysin turha nostalgiaveto, Olvin olisi kannattanut tehdä aivan uusi erilainen voimakkaanmakuinen ajanhenkeen sopiva tuote, tyyliin Vakka-Suomen savuolut. Ostopaikka Kajaani, Citymarket.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti