Chuck Berry @ Teatria

Bob Dylanin keikka Helsingin Jäähallissa 23.9.1987 on huonoin todistamani. Silloinkin Tom Petty & The Heartbreakers lämmitti loistavasti kolme varttia. Nyt oli ennakko-odotuksissa tulossa pahempi pohjanoteeraus, kun 87-vuotiaan rocklegendan kiertue ylsi Ouluun asti. Berry on ollut ainakin 70-luvulta asti arvaamaton esiintyjä ja kahta päivää aiemmin Helsingissä ei ilmeisesti juuri mikään ollut onnistanut.

Väkeä oli mukavasti teurastamolla paikalla ja lepopäivä lokakuisessa Oulussa näytti piristäneen rock 'n' rollin keksijää, hontelo mies punaisessa paidassa saapasteli lavalle suunnitellusti klo 22. Helsingissä yleisö oli tunnistanut vain Johnny B. Gooden, mutta nyt avauskappale oli selvästi Roll Over Beethoven. Ei mikään timanttinen suoritus, mutta jokunen sointu meni samalla tavalla kuin levytetyssä versiossa, laulustakin jotain erottui. Vielä terävämmin starttasi No Particular Place To Go, joskin jännite ei kauaa kestänyt. Derek & Dominosin tunnetuksi tekemä Key To the Highway rullasi bluesimmin. Maybellenessä ehkä eniten keskittymistä. Eihän tämä tietenkään säväyttänyt, mutta ainakin Berryn asenne oli parempi kuin Dylanilla. Käsittääkseni Johnny B. Goode jäi esittämättä, tunnin kohdalla maestro harhaili lavan oikeaan reunaan, avustaja ohjasi veteraanin toiselta puolen pois, bändi soitti kappaleen loppuun. Konsertti oli siinä. Hienoa oli tietenkin nähdä näin myyttinen hahmo, mutta ristiriitaiseksi vaikutelma jäi. Bändissä soitti kitaraa Berryn poika, joka kävi useaan otteeseen ohjeistamassa isäänsä. Väkisin tulee mieleen vanhuksen häikäilemätön hyväksikäyttö.

Järjestäjät ohjeistivat tiukasti yleisöä saapumaan paikalle välittömästi ovien avauduttua klo 19, jotta kaikki ehtivät varmasti sisään ennen klo 22:ta. Edellisenä viikonloppuna oli kai syntynyt armoton kaaos jonkin tyttöbändin keikalla. Itseäni ei jonottaminen kalseassa illassa kiinnostanut, joten vietin alkuillan Heinäpään baareissa. Saavuin klo 20:45, jolloin sisään pääsi suoraan. Kuulin Agentsin setistä vain pari viimeistä kappaletta, mutta ei Pulliainen vaikuttanut olevan terävimmässä kunnossaan.