torstai 9. heinäkuuta 2015

Philip Kerr: A Quiet Flame

Kerrin romaanin kannessa kävelee pukumies hattuineen ja salkkuineen lumessa kohti Brandenburgin porttia. Kirjassa ollaan kuitenkin Buenos Airesissa 1950, suoraa jatkoa Kerrin edelliselle The One From the Other -mestariteokselle. Nyt Kerr ei vitkastele, ensimmäisessä luvussa on pääosassa Adolf Eichmann ja toisessa luvussa Bernie Gunther tapaa Eva ja Juan Perónin. Vanha elostelija Gunther tykkää Evan ulkonäöstä, mutta pitää häntä liian viileänä. Guntheriltä diagnosoidaan Evan tapaan syöpä ja hänet painostetaan murhatutkijaksi uudessa kotimaassaan. Epäillyt ovat Argentiinaan muuttaneita natseja. Takaumissa palataan Berliiniin 1932 ja siellä kerronta vaikuttaa aluksi suhteellisen tavanomaiselta poliisiproseduraalilta, joskin poikkeuksellisen kiihkeässä poliittisessa ilmapiirissä natsien ja kommunistien taistellessa kadulla ennen heinäkuun 1932 vaaleja. Guntherkin heitetään virkamatkalla Münchenissä muutamaksi päiväksi tyrmään. Kerrin paikallinen ja ajallinen tuntuma miljööseen tuntuu taas hämmästyttävän aidolta. Vanha Berliinin murha alkaa yhdistyä hienosti Buenos Airesin uudempaan keissiin. Vauhti kiihtyy, kun Otto Skorzeny liittyy jengiin mukaan. Pääepäillyksi kääntyy hieman liian helppona ratkaisuna Helmut Gregorina esiintyvä aborttilääkäri ja loppuratkaisuun kietoutuu kadonneista natseista ehkä kaikkein mystisin, Hans Kammler. Edellisen romaanin tasolle Kerr ei nyt nouse, Argentiinan osuus on liian tavanomaista trillerimenoa. Aivan viimeinen kohtaus Montevideon lautalla on kuitenkin tinkimättömän kompromissiton.

Yllättäen Kerr pistää kertoja-Guntherin suuhun muutamia virheitä. Buenos Airesissa Gunther väittää, ettei ole koskaan käynyt Italiassa, vaikka mies saapui maahan SS Giovannilla Genovasta. Berliinissä 1932 Gunther vertaa punatukkaista naista Rita Hayworthiin, joka esiintyi elokuvassa ensi kerran 1934.

Ei kommentteja: