lauantai 30. elokuuta 2014

Alfred Hitchcock: North by Northwest

Jos kaikki menee hyvin ja Islannin tulivuoret sallii, niin runsaan kahden viikon päästä olen Mount Rushmoressa. Miksi menen sinne? Ainoa syy on tämä elokuva, jonka katson lähes vuosittain. Blogiinkin olen siitä jo kirjoittanut. Rushmore on siis Etelä-Dakotan länsiosassa Rapid Cityn lähellä sijaitseva vuori, jonka kylkeen on hakattu kasvokuvat USA:n presidenteistä Washington, Jefferson, T. Roosevelt ja Lincoln. Mautonta, mutta varsinkin tässä leffassa nähtynä maagista. Tuskinpa paikan päällä yhtä paljon säväyttävät.

Näin tämän elokuvan kahdesti 70-luvulla, tv-esitykset ovat näköjään olleet 21.2.1970 ja 17.6.1978. Pidin silloin elokuvaa erinomaisena viihteenä, mutta en sen enempää asiaa ajatellut. Ensimmäisenä opiskeluvuonna Oulussa sitten, tarkkaan ottaen 10.2.1983, näin leffan vanhan Adams-teatterin suurella kankaalla elokuvakerhon esityksessä. Kokemus oli järisyttävä, pidin elokuvaa ylivoimaisesti parhaana siihen mennessä näkemistäni. Status ei ole siitä erityisemmin muuttunut, muitakin täydellisiä elokuvia on, mutta North by Northwestia ei voi ylittää. Monet Hitchcock-kiihkoilijat vannovat Vertigon nimeen, mutta Hitchcockin uran oikea huipennus on tämä.


Paljoa uutta ei tietenkään enää saa irti. Vaikka kyseessä on poikkeuksellisen kyyninen kylmän sodan vakoilupainajainen, niin 1959 valmistunut elokuva henkii vahvaa nostalgiaa Eisenhowerin Amerikkaan. Alun Manhattan on ällistyttävän moderni ja dynaaminen, YK-diplomaatin kartanon klassinen tyyli ylittää kaikki eurooppalaiset pröystäilyt. Amerikkalaisen auton kehityskaari on huipussaan, vaikka muistettavin auto onkin varmaan avo-Mercedes. Chicagon junan hytin ja ravintolavaunun tasosta VR on vieläkin kaukana. Mount Rushmoren juurella oleva ravintola edustaa matkailukulttuuria, jollaista alkoi Suomessa näkyä ehkä vasta 80/90-luvulla. Modernissa arkkitehtuurissa Suomi oli edelläkävijöitä, mutta Van Dammen Frank Lloyd Wright -talo Rushmoren rinteessä ylittää sekin kaikki täkäläiset yritykset.


Kuvauspaikoista kaivoin mielenkiintoisia pointteja, autoilu Long Islandin jyrkänteellä on kuvattu Tyynenmeren rannalla. Vielä ällistyttävämpää on, että keskilännen loppumaton peltopreeria lentokonehyökkäyksineen kuvattiin sekin Kaliforniassa Bakersfieldin lähellä.

Ei kommentteja: