tiistai 31. maaliskuuta 2020

Saimaa Mokoma

Kun viime viikolla tuli testattua bändiolutta ja eilen alkoholittomia tuotteita, niin nyt lasiin kaatui alkoholiton bändiolut Mikkelistä. Mokoma on itselleni täysin tuntematon musiikillinen suuruus, mutta mitäpä siitä. Hedelmäinen ruis-IPA, 0,3 %. Kuulostaa jotenkin tutulta, koska runsas vuosi sitten Saimaa-konossööri Ilkka Sysilän kanssa tuli kokeiltua muiden Saimaan oluiden joukossa Utah Rye IPA, jossa myös 0,3 %. Päätin ottaa rinnakkaisvertailun, josko kyseessä olisi sama olut. 

Mokomassa vaaleahko lähes kirkas väri, hyvä vaahto. Tuoksu ei ole raikas, jotain karamellisuutta lähinnä. Maku on viljaisen maltainen, makeahkoa pastillisuutta, joka muuttuu kyllä nopeasti kuivemmaksi yrttisyydeksi. Maku on silti kohtuullisen raikas ja jälkimakuakin on jonkin verran. Ei tämä eilisille Laitilan juomille häviä, jos kohta kovin ohut on tämäkin. Parasta ennen 120521.

Utahin väri aavistuksen tummempi, tunkkaisempi tuoksu, mutta maussa on maltaisuutta, makeutta ja kuivattua hedelmää. Kyllä tämä aika lähellä samaa on, pienet erot ehkä tulee varttuneemmasta iästä. Parasta ennen 120321. Jotain savuisuutta, jota ei Mokomassa ole. Loppupäätelmäksi jää kuitenkin kyseessä olevan sama olut. Tuoteselosteetkin ovat identtiset. Tämä vaikuttaa kuitenkin jokseenkin erilaiselta kuin 2018 juotu versio. Vaaleampi ja kvassimainen leipäisyys on saatu häivytettytä. Lievää paahtoleipäisyyttä molemmissa kuitenkin on.

Ei kommentteja: