torstai 22. syyskuuta 2022

Craig Allan Agent Provocateur








Viime tammikuulle oli taas suunnitteilla perinteinen Nicen reissu, mutta omikronin takia se siirtyi syyskuulle. En innostunut aluksi, hotellit kalliimpia ja sää liian kuuma. Tänne kuitenkin päädyin Hagström-hulinasta ja Ilkka Sysilä vielä mukana. Sujuva lento ja raitiovaunulla keskustaan. Kello oli vasta 11. Nyt on vuorossa hyvin hidas ja rento reissu. Nicessa on koronan jälkeen vain kolme craft-baaria ja kaikki auki vain iltaisin. Niinpä tuli juotua perusbistroissa Affligemia ja Pelforthia tallustellen rauhallisesti ympäriinsä. Lämpöä mukavasti vain noin +21 C. BrewDogin baari näytti jo koronan aikana kuolleen, mutta nyt toimintaa entiseen malliin. Oisesta Pariisin pohjoispuolelta punertavaa sameaa kamaa, 6,5%. Maltainen tuoksu. Eipä ole maku kummoinen, hedelmäisyyttä ei oikeastaan ollenkaan. Karamellista makeutta, tunkkaisuutta. Ei katkeroa. Nice, BrewDog, 22.9.2022.



1 kommentti:

Ilkka Sysilä kirjoitti...

Kräftkaljaa Nicessa eli Nizzassa? Cine-, franko- ynnä gallofiilina asetun voimakkaasti Nicen puolelle; toki insinöörinä ynnä pelkästään insinööriheuristiikkaan luottaen, ilman syvempää ynnä akateemista kulttuurihistoriallista kompetenssia tässä asiassa. Niinpä lakaisen loputkin roskat maton alle soveltamalla vapaasti skebavirtuoosi Andy McCoyn aksioomaa: viddu, ei tää kyl mikään Pariisi oo! [Saatana!]