tiistai 29. huhtikuuta 2025

Sofia Brew Rocket Science Extra Stout





Siirtyminen kapean kanavapuron eteläpuolelle, hieman steriili paikka. Tarjolla hanassa vain Sofia Brew'n Rocket Science -brändin oluita. Mustaa, 6,0 %, hieman karamellinen tuoksu.  Lievää paahteisuutta maussa, melko täyteläinen, kuivaa. Vähän jälkimakuakin. Sofia, Ale House Lozenets, 29.4.2025.

ID Brew Citra IPA





Taas kaupan ja baarin yhdistelmä. Kuusi hanaa. 6,5 %, paikallista länsirannikon kamaa pieneltä panimolta, aivan kirkas, kultainen. Maltainen tuoksu. Pihkaa maussa, lievää hedelmäisyyttä. Vähän sitrustakin, ihan mukavaa, jopa kevyesti katkeruutta. Erittäin ystävällinen baarimestari. Sofia, Pivoteka, 29.4.2025.

Prime Time Vienna Kellerbier





Ruokapaikassa myös craft-oluita. Timo Alasen hehkuttamaan salaattilounaspakettia ei nyt ollutkaan, mutta se tarkoitti, että pääsin syömään lihapullia. Paikallista kellerbieriä, 5,0 %, suhteellisen sameaa. Maltainen tuoksu, melko täyteläinen maku, hieman makeutta. Ei aivan frankenilaista tasoa, mutta ihan ok. Sofia, Aubergine, 29.4.2025.

Jägerhof Nosferatu The Gambler West Coast IPA







Nosferatu-hahmolle omistettu olutkauppa, joka samalla baari, viisi hanaa. Oma olut, joka varmaan tehty Plovdivin lähellä Jägerhofilla. Nyt on ruskeaa IPAa, 5,6 %, 60 IBU, sameaa myös. Melko neutraali tuoksu. Hieman karamellinen maku, mallasta ja pihkaa. Ei kovin pehmeä. Humalina Centennial, Cascade, Chinook, Columbus ja Citra. Vähän on katkeruuttakin. Tujun oluita hyvin esillä kaupassa. Sofia, Nosferatu, 29.4.2025.

Cohones Happy Hoppy The Hopfather




Happy Hoppy kollaboraattorina tässäkin Cohones-oluessa. 7,0 %, Citra, Nelson Sauvin, Simcoe. QDH, 50 grammaa litralle. Bulgarian humaloiduin NEIPA. Tiheää, keltaista, sameaa. Sitrustuoksua. Pehmeää, kuivaa, täyteläistä. Nyt on ehkä reissun paras toistaiseksi. Ei tässäkään jälkimakua, mutta herkullista on. Sofia, All Mountain Store & Bar, 29.4.2025. 

Happy Hoppy Baby Trouble Ver. 2.0
















Aamukävelyä Sofian keskustassa. Vasil Levskin stadionilla puhuttiin itsemme sisään urheilumuseoon, joka ei näyttänyt olevan auki. Ei kovin paljoa jalkapallojuttua, mutta Georgi Aspuruhovin kengät ja Hristo Bonevin paidan bongasin. Sitten oluelle omituiseen pyöräkauppabaariin.Kuusi hanaa paikallista craftia. Ensimmäiseksi sessioheizi, 6,0 %, ei humalia tiedossa. Sameaa, vaaleaa. Hedelmäistä, kuivaa, puhdasta. Ei katkeruutta. Sofia, All Mountain Store & Bar, 29.4.2025.

Sofia Electric 30 Days Off


Ainoa ennestään tuttu bulgarialaispanimo, 5.8 %, Citra, Centennial ja Simcoe. Hieman utuinen, yllättäen muovituoppiin ennen valomerkkiä. Nyt on maltaisempaa, hedelmää myös, kohtuullisen täyteläinen. Lievä katkera jälkimaku. Kuiva kokonaisuus. Puhdasta jälleen. Muovituopin rooli paljastui, kun baarimestari sanoi panevansa paikan kiinni nyt klo 23.30 eikä 24. Voisimme juoda loput oluet ulkona. Kiskaisin loput vauhdilla sisällä. Uusi maa, uudet käytännöt. Sofia, High Five Taproom, 28.4.2025.

Avren 8600 White Stork Funk Aroma


Nyt sitten bulgarialaista olutta sentään, hazy IPA, 7,4 %, NZ-humalat Nectaron ja Superdelic. Vaaleaa ja sameaa. Vähemmän täyteläinen kuin edellinen. Ei jälkimakua, mutta puhdasta ja miellyttävää. Hedelmäisyys on hallussa. Baarimestari osoittautui venäläiseksi tyypiksi Orenburgista. Sofia, High Five Taproom, 28.4.2025.

OneTwo Maktoob Double Sting




Kolmen tunnin lento suoraan etelään Sofiaan. Lentokentällä joutui odottamaan lähes puoli tuntia matkakumppanien ruumalaukkujen saapumista, itsehän liikun Euroopassa aina käsimatkatavaroilla. Hitaalla metrolla keskustaan, laukut hotelliin, klo 22. Pimeitä ja epätasaisia jalkakäytäviä, kompastumisen vaara ilmeinen. High Five löytyi, hämmentävän pieni baari, 12 hanaa. Epähuomiossa tilasin Romaniasta DIPAa, jossa vieläpä hunajaa. OneTwo Timișoarasta, Maktoob Bukarestista. 8,3 %, Nectaron ja Ahtanum. Vaaleaa, sameaa, täyteläistä. Ei onneksi kovin makeaa. Loppujen lopuksi melko kuivaakin ja miellyttävää. Muitakin asiakkaita oli, mm. englantilaispariskunta.  Sofia, High Five Taproom, 28.4.2025.

maanantai 28. huhtikuuta 2025

Mick Herron: The Marylebone Drop


Herronin Slough House -sarjassa vuorossa pienoisromaani taas, The Listin tapaan. Oikeastaan novelli, lyhyempi kuin The List. Sama milkman John Bachelor jälleen pääroolissa. Komiikkaa on nyt tavallista enemmän nopearytmisessä ja tiheässä talvisessa Lontoo-tarinassa. Slough House mainitaan vain kerran, mutta sekin riittää. Oikein nautittava pika-annos Herronia.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2025

Kjell Westö: Molly & Henry


Westön tuore romaani starttaa tammikuusta 1940, keskeltä talvisotaa. Helsinkiläinen 32-vuotias näyttelijä Molly Timm lähtee teatterikiertueelle Ruotsiin keräämään tukea sotaponnistuksille. Kiertue kestää sodan loppuun asti. Hänen 43-vuotias avomiehensä Henry Gunnars on Kannaksella rintamalla Hufvudstadsbladetin sotakirjeenvaihtajana. Henry palaa sodan loppumisen jälkeen Helsinkiin ja Westö pääsee mieliaiheeseensa, kuvaamaan Helsinkiä. Se on yhtä perusteellista ja autenttista kuin Westön aiemmassakin tuotannossa. Molly palaa Helsinkiin vasta vapuksi, suhde on viilentynyt eron aikana. Näkökulma vaihtuu Mollysta Henryyn ja takaisin noin 100 sivun välein. Sivuja on 500. Välirauha kattaa romaanista suurimman osan ja jännite hieman löystyy, ailahteleva rakkaustarina ei jaksa kantaa juonta aseiden tauottua. Teksti sinänsä rullaa hienosti koko ajan, suomentaja on Laura Beck. Teos terävöityy taas lopussa jatkosodan alkaessa, kunnes päättyy elo-syyskuussa hyökkäysvaiheen ollessa vielä käynnissä. Loppu on säväyttävä. Euroopassa koko keston ajan riehuva suursota ei oikein heijastu romaanissa. Paremmin taustaa tuovat menneisyyden varjot vuoden 1918 tapahtumista. Ehkä paras lukemistani Westön romaaneista, vaikka ei vieläkään aivan täysosuma olekaan. Westö kirjoittaa Vladimirinkadusta, vaikka nimi muuttui jo 1928 Kalevankaduksi. Muita virheitä en havainnut. Tosin voihan kyseessä olla hienovarainen viittaus nykyiseen tuhonkylväjään.

Monkish Foggier Window



Etelä-Kaliforniasta DDH NEDIPA, 8,1 %, Citra, Galaxy ja Nelsin Sauvin. Sameaa, vaaleaa. Trooppishedelmäinen tuoksu. Täyteläinen, hieman mausteinen, jopa pippuria, silti raikas. Ananas ja mango eniten pinnalla. Ei katkeruutta juurikaan. Miellyttävä kokonaisuus ilman muuta. Juova, 26.4.2025. 

Mallassepät Nimbus Drifter



Join tätä naantalilaisuutuutta jo torstain Hagström-lanseerauksessa, mutta silloin jäi muistiinpanot tekemättä. Sessiosumua, 6,0 %, sinkkuhumalana HBC 1019. Sameaa, vaaleaa. Kirpeää, mehuista, raikasta. Huomattava ero edelliseen Protoniin. Kuivaa silti ja vähän katkeroa. Etkon Jan Grehn piti olutta weltklasse-tasoisena. Itse en ihan yhtä paljon innostunut, mutta mausteista twistiä erittäin raikkaassa paketissa. Ja makua on paljon näin kevyessä oluessa. Juova, 26.4.2025.

Social Brewing Lab By Maku Protoni #10



After cinema -oluena Makun labrapanimosta jo kymmenes versio NEIPAsta. 6,4 %, Mosaic ja Simcoe. Hyvännäköinen, varsin kuivaa, mutta nihkeää. Ei raikkautta, eikä kunnon jälkimakua. Hedelmäisyys ei pääse esille. Tukkoinen, melkein tunkkainen. Olen aiemmista tykännyt paljon enemmän, jotain on tällä kertaa mennyt pieleen. Bruuveri, 26.4.2025.

James Hawes: The Amateur


90-vuotias Robert Littell on vanhoja suosikkikirjailijoitani, amerikkalaisen vakoiluromaanin parhaita taitajia. En ole kuitenkaan miehen tuotantoon perehtynyt vuonna 2005 ilmestyneen Legendsin jälkeen. Romaaneja näkyy kuitenkin ilmestyneen tasaisesti senkin jälkeen. Nyt valkokangaslevityksessä on hieman yllättäen uusi leffasovitus Littellin 1981 ilmestyneestä The Amateurista. Olen lukenut sen joskus vuosituhannen vaihteessa. En paljoa muista siitä, mutta ilmeisesti lähtökohta ainakin on sama. Romaanissa CIA-nörtin morsian murhataan ja mies lähtee jahtaamaan rautaesiripun taakse. Nyt tappajat ovat geneerisempiä terroristeja, mutta Venäjän puolelle päädytään nytkin, jopa Koiviston (Primorsk) satamaan. Alkupuolen kehittely on ok ja Rami Malek hyvä pääroolissa, mutta loppupuoli on melko rutiinimaista toimintaleffaa. Jason Bourne -leffat ovat selvästi olleet esikuvina, mutta niiden vauhtiin tämä rymistely ei kiihdy. Kaupunkimiljööt ovat kyllä hyviä ja loppuratkaisu Suomenlahdella jopa säväyttävä. Se muistuttaa viime joulun oikeita tapahtumia, mutta eihän ne elokuvaan ole ehtineet vaikuttaa.  Romaanista on aiemmin tehty elokuva Kanadassa, sitä en tunne. Ohjaaja Hawes oli uusi tuttavuus.