Himon Teemu Lahtiselta tuli kutsu panimon avajaisiin Pirkkalaan, joten oli hyvä syy ottaa Arin nimipäivä lomapäiväksi. Hyppäsin Kiasman edestä Mersun kyytiin klo 10, tällaista herkkua ei ole koronan aikana ollutkaan tarjolla. Mukana lehdistöstä Anikó Lehtinen, Mariaana Nelimarkka ja Peter Tammenheimo, Olarin Hanna Montonen ja Ville Leino, itselleni uusi tuttavuus Andreas Suni ja vielä yksi nuorimies, jonka nimeä en valitettavasti kunnolla kuullut. Matka sujui rattoisasti Villen tarjoamien virvokkeiden parissa aurinkoisessa kevättalven säässä. Kohta olimmekin Pirkkalan Citymarketissa, jossa Teemu ja Kalle Hirvikoski jo odottelivatkin. Panimon kauppa ja bistro heti välittömästi sisääntulon lähellä. Siirryimme sitten itse panimoon, joka on toisella puolen marketia entisessä kylmävarastossa. Siellä seuraan liittyi myös itse kauppias ja panimon pääomistaja Petri Putila.
Kalle tarjoili käymistankista uutta lakkalageria, makeahkoa hillittyä marjaisuutta, oikein raikasta. Herrat kertasivat panimon perustamisvaiheita, alkuperäinen idea oli UG:n tapainen, eli olisi tarjottu panimokapasiteettia kiertolaistekijöille. Toiminta-ajatus muuttui Kallen siirtyessä Moose on the Loosesta Himon leipiin. Tutusti monien vaiheiden jälkeen nyt sitten lopulta neljä ensimmäistä olutta tarjolla. Nehän ehdin jo pikaisesti pari päivää aikaisemmin maistaa Pienessä. Nyt sitten rauhallisempi sessio bistrossa, jossa oluiden ohella tarjolla kiinteämpääkin ravintoa. Paikalle oli kutsuttu paikallisiakin median edustajia, mutta jostain syystä heistä ei ollut havaintoja.
Oluiden makuarviot eivät oikeastaan ensivaikutelmista muuttuneet tölkeistä ja sahtipussista tarjottuina. Micro NEIPA on sattumoisin Kallen ensimmäinen NEIPA, siihen nähden onnistuminen on huomattava. Makuja on runsaasti ja puhtaasti, vaikka ohuus tietysti onkin mukana. West Coast IPA on maltainen ja pihkainen, mutta sitrusmaisuutta uupuu katkeruuden ohella. Triple NEIPA tuntui nyt vielä paremmalta, loistava tasapaino ja dokattavuus, taisi Villekin nyökyttelevän hyväksyntää tämän kohdalla. Ja kyllähän me dokattiinkin. Sahti puolestaan on turhan makeaa koulukuntaa edustava. Startti on siis Himolla todella lupaava, laatuoluelle on Suomessa vielä runsaasti tilaa. Näissä hilpeissä tunnelmissa siirryimme Tampereen puolelle kohti reissun toista kohdetta. Kiitoksia isännille ja matkakumppaneille. Pirkkala, Himo, 4.3.2022.
2 kommenttia:
Mysteerikanssamatkustajankin nimi selvisi, Joakim Flakholm.
Olen muuten hieman eri mieltä siitä, etteikö Kalle olisi ennenkin NEIPA:a pannut. Ainakin siinä mielessä, että jos 3,0% olutta kutsutaan neipaksi niin vastaavaa löytyy jo historiasta: https://www.ratebeer.com/beer/moose-on-the-loose-jaskan-kaljat-micro-shorts/820432/
Lähetä kommentti