Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
keskiviikko 28. tammikuuta 2009
Lambrate Lambrate
Panimon nimikko-olut on 6,8%, hyvin maltainen, skottityylistä wee heavy pähkinää. Jälkimaku kuivan puraisevan humalainen, hedelmääkin mukana. Tämä panimo ei tunnu tekevän kuin lähes mestariteoksia. Tungos ei aivan niin kovaa torstaina, mutta ilman kyynärpäätunkemista ei saa tilattua. Milano, Birrificio Lambrate, 24.1.2009.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti