perjantai 7. lokakuuta 2016

Jalkapallonostalgiaa Budapestissa








Sadepäivä Budapestissa, joten suuntasin kaakkoon keskustasta Ferencvarosin uudelle stadionille Groupama Arenalle. Ikävä kyllä Fradi-museo oli kiinni. Viereisen fanikaupan myyjä ihmetteli myös asiaa, museon olisi pitänyt olla auki. Pääsin sentään fiilistelemään Ferencvarosin suurimman tähden Florian Albertin kultaista patsasta. Unkari ei päässyt MM-kisoihin 1970 ja 1974, joten en koskaan päässyt Albertia näkemään, paljon olen kyllä pelaajasta lukenut. Valittiin Euroopan parhaaksi pelaajaksi 1967 ja paras loisto sammui pahaan loukkaantumiseen 1969 28-vuotiaana, ura jatkui kuitenkin 1974 asti. Läheinen katukin oli nimetty Albertin mukaan.

Ferenc Puskas on haudattu mahtipontiseen Pyhän Tapanin kirkkoon, jonka suurin nähtävyys on makaaberisti muinaisen pyhimyksen oikea käsi. Luulin että Puskasin hauta on julkisella paikalla. Kuulin kuitenkin viime keväänä paikalla käyneeltä Pentinmäen Reijolta, että näin ei ole. Kryptaan pääseminen vaatii erikoisjärjestelyjä. Kiertelin kirkkoa aikani ja eihän Puskasista todellakaan mitään siellä mainita. Kysyin pääportailla konserttilippuja myyviltä tytöiltä, miten hautakammioon pääsee. Vieressä sattumoisin seisoskeli vanttera keski-ikäinen turvamiehen näköinen kaveri, joka sanoi, että tässähän se on kellarissa ja sinäkö sinne tosiaan haluat mennä. Myönsin asian olevan näin ja kaveri pyysi seuraamaan. Joltain kioskilta haettiin avain ja hissillä avaimella pääsi -1 -kerrokseen. Huippusteriili marmorinen katakombi ja Puskasin hauta oli toisessa päässä. Vieressä 50-luvun suurjoukkueen muitakin pelaajia, puolustaja Jenö Buzansky, maalivahti Gyula Grosics ja hyökkääjä Sandor Kocsis. Otin valokuvia ja se oli siinä. Lähdimme pois ja hississä annoin oppaalle 1000 forinttia. Budan puolelta löytyy uusi Puskasin patsas, mutta se on ohjelmassa huomenna. 

Ei kommentteja: