Kahden viikon Kainuu-dieetti craft-oluessa janotti sen verran, että siirryin Vantaan kentältä suoraan Kaisaniemen Viro-baariin, jossa newyorkilaispanimon hanavaltaus. SOPP lähestyy, baarissa myöhäisenä tiistai-iltana ammattilaisia, Sonnisaaren Timo K ja Harri sekä Ruosniemen Antti ja Juho-Matti.
Aikaa ei paljoa, joten heti maistoon Sixpointin britti-IPA Bengali, 6,4%. Tuoksussa hieman epäilyttävästi etikkaa. Kyseessä ei ole mikään funky belgi-IPA, johon lievä happamuus voisi kuulua. Ehkä siis ei olut enää parhaimmillaan Atlantin ylityksen jälkeen. Maussa etikkaisuus ei tunnu, pihkaa lievästi ja katkeroakin kohtuudella, sitruksisuudesta ei mitään tietoa. Parhaimmillaan ehkä ihan näppärä maltainen olut, nyt jäi vaisummaksi. Pihkaa lupasi jo nimessään Resin, tupla-IPA, 9,1%, 103 IBU. Tässä oli hyvin hedelmää, tuntui raikkaammalta, hyvä tasapaino eri osa-alueiden välillä.
Talo tarjosi (tai Antti, en huomannut tarkemmin) Sixpointin gosea Jammer. Merkillinen hoikka energiajuomatölkki, 355 ml, siis 12 oz. Omalaatuinen toffeinen tuoksu, vain 4,2%. Raikasta happamuutta varsin hillitysti, suolaa sitten selvästi enemmän. Viimeiseksi Sixpointiksi tällä erää jäi Global Warmer, imperial red ale, 7,0%, 70 IBU. Hieman etikkaisuutta tämänkin tuoksussa, hyvin maltainen ja katkera, nyt hedelmäinenkin. Tämä olisi tuoreena taas innostava, mutta nyt tuntui hieman villasukkaiselta. Lopuksi Hasasen Antin tölkistä pieni maistiainen Pennsylvaniasta, Søle GOOD GOOD 2.0. Søle näkyy olevan kiertolaispanimo Eastonissa, omakin panimo viritteillä. Easton itselleni tuttu kaupunki, kävin siellä 2001 Weyerbacherin perinteikkäämmillä tuotantolaitoksilla. Tämä 9-prosenttinen tupla-IPA tehty hieman pohjoisempana Susquehannalla lähellä Wilkes-Barrea. Ananastuoksua, hyvin samea, mehumainen, raikas, puhdas, hyvää NEIPA-fiilistä, session tuorein olut selvästi. Sixpointin pilsner olisi hieman kiinnostanut, mutta aika loppui ja kommentit pilsistä eivät kovin rohkaisevia. Sori, 25.7.2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti