Naistenpäivän aatonaaton tasting 2026

Kokoonnuimme nyt kolmatta kertaa Roineenpuiston reunalle Ville Harjun, Juha Heinäsen ja Teemu Mikosin kanssa maistelemaan herkkuoluita. Näiden maistelujen löyhänä teemana on tyhjentää Villen kellarista lähinnä virolaisia vahvoja kypsytystä kestäviä oluita. Niiden ympärille sitten sekalaista uudempaa tarjontaa. Pitemmittä puheitta oluiden ruotimiseen. Aloituksena Keravalta Factory Nimbus, 8,0 %, Wai-iti, Waimea, Motueka, Southern Cross. Vaaleaa ja sameaa. Trooppista hedelmää. Pehmeää, pyöreää, kauraisuutta. Ananasta ja mangoa, kuivaa. Vähän katkeruuttakin. Tuttua tasoa. Sitten Montrealista pilsiä, Messorem The Pils of the Modern Man, 5,2 %. Todella vaaleaa ja kirkasta. Ruohoinen tuoksu. Maussakin ruohoa ja maltaisuutta. Vähän makeutta, katkeruutta voisi olla enemmän. Romaniasta merkillisesti nimetty Clandestin John Lenin, DDH NEIPA, 6,5 %. Idaho 7, Sabro, Simcoe. Vaaleaa ja sameaa. Hieman makea, ananasta. Hyvä juotavuus, ei katkeruutta, puhdasta.

Toisena kotimaisena Vaajakosken 1000 Lakes Distilleryllä tehty Karu Brewing Schwarzbier, 5,0 %. Paahteisuutta, hyvin kuivaa, tuhkaisuutta. Vähän liikaa hiilihappoa, mutta puhdasta kyllä. Ilmeisesti vuodelta 2020 Pōhjala Cowboy Breakfast, Bourbon BA Imperial Stout. 12,5 %. Mausteinen tuoksu. Lisäaineina on mustaherukkaa, kahvia ja chiliä. Kuivaa, mausteista, aika pehmeää. Parasta ennen 2023. Chili ei oikein tunnu. Hyvä juotavuus, ei liisteriä, ei mitään ongelmia. Tanskasta Observatoriet Luminosa Oak Juice, peninsula wild ale, 6,5 %, saison-pohja, 12 kk tammessa villihiivojen kanssa. Fankinen tuoksu. Varsin hapanta maku, hieman hedelmäisyyttä, ehkä omenaa. Aika ryhdikästä.

Kanadasta tuplasumu Nano Cinco Balou, Bru-1, Nelson Sauvin, Galaxy, 8,0 %. Hyvin vaalea ja samea. Ananasta ja mangoa. Mehuista tavaraa. Pohjois-Saksasta Insel East Coast IPA, 5,6 %. Kirkasta. Vähän vaisu. Ei ongelmaa, mutta ei esim. pihkaa. Session vaatimattomin tähän mennessä. Põhjala Maplelicious, imperial dark ale, 11,5 %. 9 kk Vermontin vaahterasiirappitynnyreissä. Tämäkin vuodelat 2020. Tammi tuoksuu. Nyt on makeutta runsaasti. Siirappinen, mutta ei ällömakea. Anderson's Jean Ginie, ennestään tuttu minulle. Hyvin vaaleanruskea. Mausteinen tuoksu, kohtuullisen monimuotoinen maku. Mutta pahasti tukossa, tunkkainenkin. Lisäaineinahan tässä ovat lime, kurkku, korianteri ja suola.

Uusi panimotuttavuus Ohion Sanduskysta Erie-järven rannalta Toledon ja Clevelandin välistä. Clag Khazilla vs. King Kong, 8,0 %, tuplaheizi, Riwaka, Rakau, Wakatu. Hyvin vaaleaa ja sameaa. Trooppista tuoksua. Pehmeää, todella mehuista. Kuiva runko, intensiivistä. Jopa hieman katkeruutta. Ruotsista Apex Keller Dunkel. Meripihkaväri, 4,2 %. Paahtoleivän tuoksua. Pähkinäisyyttä vähän, runko aika vetinen, mutta ei huono. Jälleen uusi kanadalainen, nyt Ontario-järven reunoilta Prince Edwardista. Slake Sneaky Double IPA, 8,0 % Riwaka ja Waimea, NZ-humalien suosio tuntuu olevan kyllä vahvalla pohjalla. Hyvin vaaleaa ja sameaa. Trooppista hedelmää, oikein hyvää, tykkään kovasti.

Messoremilta sessiossa jo toinen lager, nyt Oktoberfest, 6,0 %. Hieman samea. Maltainen, täyteläinen. Pehmeää, ei katkeruutta. Brasserie Vika on kiertolainen Donnaconasta, hieman Québecin kaupungista yläjuoksulle päin. Yhteistyö Le Ketchin kanssa, omituisesti nimetty Full Collab, 6,5 %, Southern Cross ja Motueka. Pehmeää hedelmäisyyttä. Maistuvaa tavaraa. Põhjala Tempest Glen Noble, 160/- Shilling Ale, villikukkahunajaa ja kypsytys Glen Garioch ja Auchentoshan -tynnyreissä. Todella vahva skottiale siis, 13,2 %. Keskiruskeaa, tammi tuoksuu taas. Viski tuntuu. Hedelmäisyyttä on, kuivahkoa, jopa leipäisyyttä. Session päätteeksi vielä tuttu Salamalla tehty Hagström Thunder, kun Ville ei sitä ollut ehtinyt maistamaan. Hyvää oli edelleen.