Halloween-maistelua Huikkaassa

Otin Halloweenin kunniaksi lomapäivän ja hyppäsin Tampereen junaan. Hämeenkatua Koskipuistoon ja bussilla Huikkaaseen Timo Alasen residenssiin. Timo oli tilannut nettikaupoista valikoiman jenkki-IPOja, jotka oli nyt tarkoitus arvioida. Timo ei ole sumumiehiä, joten lähes kaikki oluet edustivat perinteistä länsirannikon tyyliä.

Ilman sen kummempia lämmittelyjä aloitimme urakan läpikäynnin ensimmäisestä oluesta. Miamin liepeiltä Doralista Prison Pals King, 6,3 %. Mallastuoksua, sitrusta myös. Mallasta ja pihkaa enemmän maussa, vähän katkeruuttakin. Lähes puoli vuotta vanhaa, mutta tuskinpa on vielä juuri ikääntynyt. Montanan Great Fallsista Jeremiah Johnson Citra IPA. Panimo ottanut nimensä samasta vuoristomiehestä, josta John Milius kirjoitti Sydney Pollackin ohjaaman leffan 70-luvun alussa. 6,5 %, 65 IBU, Citran ohella Centennialia. Tämä on melko samea, sitrusta tuoksussa odotetusti. Makukin on sitruksinen ja pehmeä. Raikkaampi ja hedelmäisempi kuin edellinen. Tämäkin tölkitetty toukokuussa, mutta hyvässä kunnossa. Katkeroakin hieman.

Heti perään toinen kunnianosoitusolut. Georgian Athensista Creature Comforts Automatic IPA. Nimi viittaa tietysti Athensin suurten poikien REM-yhtyeen klassikkoalbumiin Automatic For The People. 6,0 % ja purkitettu heinäkuussa. Lievää sameutta, herukan tuoksua vahvasti. Raikasta hedelmäisyyttä, ei paljoa katkeruutta. Oikein mukavaa, miellyttävää ja maistuvaa. Coloradon Boulderista Upslope West Coast Style IPA, 6,5 %, 60 IBU. Hyvin vaaleaa ja lievää sameutta. Hedelmäinen tuoksu, hieman ohut maku. Kuivaa ja jälkimaussa hyvin katkeruutta. Miellyttävää ja loppujen lopuksi melko monimuotoinenkin. Maaliskuussa tölkitetty.

Maaliskuulta on toinenkin coloradolainen, Longmontissa majailevan Bootstrap Brewingin Insane Rush IPA. 7,6 %, 46 IBU, viisi nimeämätöntä humalaa. Ruskeaa ja kirkasta. Vähän vetinen tuoksu. Nyt maussa ikä tuntuu vähän. Mallas ja pihka hallitsevat. Ei oikein sitrusta, mutta ei epämiellyttävää, mäntymäisyyttä ja täyteläisyyttä on jäljellä mukavasti. Tähän väliin sitten yllätysvieras, edellisenä päivänä growleroitu Olarin Panimon Loudness Switch, jonka roudasin Pirkanmaalle. West coast IPA, 7,2 %, Cascade, Ahtanum, Comet, Idaho 7. Kirkas, meripihkainen väri. Sitruksinen tuoksu, maltaisuus hallitsee makua. Katkeruutta hyvin, pehmeää ja kuohkeaa. Laatu pitää, hyvää tavaraa edelleen Vallilasta. Tässä vaiheessa Timo tarjosi lounaan. Tällä kertaa ei itsekaadettua peuraa vaan Highland Cattle -jauhelihaa lasagnessa. Oikein hyvää oli.

New Yorkin Buffalosta kiertolaispanimo Smoldered Societyn West Coast Smash, 6,5 %,  Citra, Simcoe ja Rakau. Sameaa, vaaleaa. Sitrusta on tuoksussa, greippiäkin. Hedelmää hienosti maussakin. Mehuinen, enemmän sitruksinen kuin trooppinen. Ei katkeruutta, ihan ok. Heinäkuussa tölkitetty. Elokuussa puolestaan on purkitettu Eppig Brewing 10:45 To Denver IPA, 7,0 %, 50 IBU, Mosaic ja Cascade. Ruskeaa ja sameahkoa. Tuoksu aika neutraali. Kuivaa, dänkkiä, pihkaa, katkeraakin. Miellyttävää. Melko tavanomainen kokonaisuus, mutta miellyttävää silti. Panimo sijaitsee Vistassa Etelä-Kaliforniassa.

 

Sieltä tulee myös San Diegon Fall Brewing, jonka Let's Go IPAssa 7,0 %, Citra, Simcoe ja Chinook. Ihan kirkas ja vaalea. Lievää hedelmäisyyttä tuoksussa. Maku on sitruksinen ja pihkainen, tasapainoinen. Kuivassa oluessa on katkeruutta hyvin myös. Elokuussa tölkitetty. Hieman San Diegon pohjoispuolella on San Marcos, jossa sijaitsee Mason Ale Works. West Coast IPA, 7,2 %. Pihkainen ja hedelmäinen. Kuivaa, vähän katkeraakin. Raikkautta on, myös herukkaa. Erinomaista kamaa. Session parhaita oluita ilman muuta. Elokuussa astioitu. 

Samalta panimolta toinen näyte, Mason Ale Works West Coast Baby. Tämä kuivahumaloitu, samat 7,2 %. Lähes kirkas, neutraali tuoksu. Ei kovin raikas. Hedelmät vähissä, maltaisuus korostuu. Tuntuu vähän vanhemmalta, mutta ei tarkempaa pakkauspäivää. Ei ihan huono, mutta häviää edelliselle. Lisää San Diego -kamaa, Embolden Broken Record, 6,8 %,  Nelson Sauvin, Mosaic. Vaaleaa, lievää sameutta. Hedelmäisyys hallitsee, puhdasta ja raikasta, mutta ei katkeroa. 

Toinen Embolden on Adventure Seeker West Coast DIPA, 8,0%, Simcoe, NZ Cascade ja El Dorado. Lievästi sameaa, pehmeää, hedelmäistä, sitrusta lähinnä. Puhdasta, kuivaa, hyvää oli. Siihen loppui IPAt, mutta encorena vielä imperial stout, Tarantula Hill The Grade, 9,5 %, vaniljaa, kahvia, kaakaota. Mustaa, paahteinen ja maltainen, kuiva runko. Suklaisuutta on. Makeahkoa, mutta ei ongelmaisella tavalla. Paahteisuus korostuu, ei katkeruutta. Panimo on Thousand Oaksissa Los Angelesin pohjoispuolella. Tähän oli hyvä lopettaa, kiitokset Timolle. Kapasiteettia ei enää riittänyt, vaikka Konttorissa olisi ollut Temperancen uutuuksia. Ponnahdin suosiolla Pasilan junaan.