Olen asunut nyt parisen vuotta Helsingin Vallilassa, joten valitsin kotiseuturakkaushenkisesti tämän teoksen kirjakaupan hyllystä. Sattumoisin muuan Harri Tuomela oli kollegani Raahessa koko 1990-luvun. Kirjailija Tuomelakin näkyy olevan Raahesta kotoisin ja vieläpä samaa ikäluokkaa, mutta kyseessä ei ole sama mies. 2015 ilmestyneessä "rikosromaanissa" on raakaa väkivaltaa Puu-Vallilan Vanajankadulla, paikallisväri on varsin vahvaa. Aluksi henkilöhahmoissa tuntui olevan mielenkiintoa, mutta kovin stereotyyppisiksi ne kääntyivät ryyppäävää talonmiestä myöten. Nimen perusteella luulin teosta rankan realistiseksi Vallilan yöllisten katujen karuksi kuvaukseksi, mutta tämä onkin vanhanaikainen pölyinen arvoitusdekkari, whodunit. Kyllästyin näihin jo 15-vuotiaana. Murhaepäillyt on tarkasti rajattu yhden asuntoyhtiön puoleenkymmeneen asukkaaseeen, joita sitten vuoron perään marssitetaan framille. Tutkijoina on eronnut keski-ikäinen miespoliisi, jonka apurina on viransijaisena nuorempi nainen, joka toimii siviilissä ns. yksityisetsivänä. Tarina etenee todella raahustavasti ja suorastaan raivostuttavana sivujuonteena on aikuisen ihmisen avuttomuus metelöivien naapurien armoilla. Vallilan miljöön kuvauksen takia jaksoin kirjan lukea loppuun, muuta positiivista en tästä löytänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti