Olen nähnyt tämän Antonionin loppukauden työn noin puolikymmentä kertaa ja aiemmin se on aina vakuuttanut. Nyt Ylen kirkas kopio tv-esityksessä ei täysin iskenyt. Nerokas vieraantumisklassikko tuntui hieman teoreettisen kulmikkaalta, ehkä vastaavia on nähty 40 vuoden aikana nyt jo liikaa. Jotenkin en muistanut, että Jack Nicholsonin henkilön vaimolla on leffassa niin suuri rooli. Se ei tuntunut oikealta ratkaisulta. Mutta onhan tässä silti jylhää majesteettista hypnoottisuutta, kamera liikkuu kuin unessa. Nicholson hioi tämäntyyppisiä hahmojaan monissa elokuvissa ja tässä on sitten yksi huipentuma.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti