Viimeksi näin peliä Burnleyn legendaariselta Turf Moorilta varmaan 1970-luvulla. Lancashiren pikkukaupungin jalkapallojoukkueella on hurjat perinteet ja 70-luvulla Leighton Jamesin ja Martin Dobsonin kaltaiset tähdet jättivät pysyviä muistoja. Hieman hämmästyttävästi joukkue pelaa nyt pääsarjassa toista peräkkäistä kautta ensi kertaa vuoden 1975 jälkeen ja otti vastaan ehkä maailman tämän hetken kovimman vastustajan. Rikkinäisen alun jälkeen City hallitsi kovavauhtista peliä melko selvästi ja paluun tehneellä Kompanylla lähipaikka ennen kuin 22. minuutilla brassipakki Danilo pääsi laukaisemaan vapaasti tyylikkäästi takanurkkaan. Tasoero näytti väistämättömän selvältä, mutta ei Burnley täysin kuoreen käpertynyt. Puolen tunnin kohdalla kapteeni Ben Mee pääsi avopaikkaan, mutta Ederson torjui. Cityllä muutama hyvä kuvio hyökkäyspäässä.
City hallitsi toista jaksoa täysin suvereenisti hyvin pitkälle, valtava kulmapotkuruuhka saatiin aikaan, mutta viimeistely heikkoa. Sergio Aguero suhteellisen vaisu pitkin ottelun. Burnley sai yllättäen paikan 69. minuutilla, Leedsin entinen pelaaja Aaron Lennon sai pallon tolppaan Edersonin käsien kautta. Heti perään Cityn olisi pitänyt ratkaista peli, mutta Sterling onnistui tyhjän maalin edestä kääntämään suomalaistyylillä pallon ohi. Se oli kohtalokas tapaus, ote siirtyi yllättäen kotijoukkueelle ja 82. minuutilla islantilainen Jóhann Berg Guðmundsson survoi tasoituksen. City ei tuntunut tarpeeksi kiihkeästi yrittävän voittoa loppuaikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti