perjantai 17. tammikuuta 2020

Metalman Calypso

Pilvinen päivä azuurirannikolla, rentoa käveleskelyä ympäri Nicea parin tunnin ajan. Viime vuonna tässä vaiheessa tein ekskursion Monacoon ja tänä vuonna suunnitelmissa oli samanlainen kuvio Cannesiin ja ehkäpä vielä palatessa Antibesiin. Ranskan poliittiset lakot kuitenkin häiritsivät suunnitelmia. Junia kyllä näytti lähtevän Cannesiin, mutta melko harvakseltaan. Riski olemassa, että paluussa voi olla ongelmia. Sääkään ei suosinut ekskursiota, iltäpäiväksi luvassa sadetta. Uuteen kaupunkiin tutustuminen ei ole optimaalista sateessa. Siksi päätin jäädä Niceen, ehkä sitten ensi tammikuussa. Nicessä siis näköjään sataakin, viime tammikuun reissulla ei tullut pisaraakaan. Nyt sade alkoi kello 12:30.  

Nicessa monet ravintolat ja baarit avautuvat puolelta päivin, mutta ne kaikki odottavat asiakkaiden syövän lounasta. Itsellä ei ollut vähääkään nälkä hotelliaamiaisen jälkeen, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi taas BrewDogin baari. Täällä ei ihmetellä, kun ei halua syödä. Ei kyllä ollut muita asiakkaitakaan, ainoana lounasaikaan liikkellä, vaikka baari siis tarjoaa ruokaakin.  Baari on keskeisellä paikalla, mutta sellaisessa kulmassa, jonka ohi menee lähinnä autoja. Ei jalankulkijoita Massena-aukion ja rannan välissä. Aloitin session irlantilaisen Metalmanin IPAlla, 5,6%. Lähes kirkas, vähän metallinen maku, hehe. Kuivasti ananasta, mutta selvästi säilykeananaksen fiilistä. Kuivahko jälkimaku, mutta ei katkera. Varsin kehno olut siis kokonaisuutena. Nice, BrewDog, 17.1.2020.

Ei kommentteja: