Kolmen vahvan IPAn jälkeen ei välttämättä tunnu järkevältä maistella pilsneriä. Paneman hanatarjontaan kuitenkin tuli pohjoissaksalainen pils kesken Evil Twin -istuntoa ja päätin Ari Nyforsin kanssa tiskillä notkuessa kokeilla vielä tämänkin. Simian on pieni panimo Hampurin luoteispuolella ja viime keväänä Düsseldorfissa tuli tsekattua panimon mukavaa red alea. Nyt siis pilsner, 5,2 %, 37 IBU. Humalalistassa Hallertau Perle ja Blanc, Mittelfrüh, Hersbrucker. Lievästi utuinen kaunis olut, ruohoa ja raikkautta. Viljaa, puhdasta, vähän katkeroakin. Oikein hyvää, kuivaa, makua reippaasti. Tuli mieleen skenaario, jossa olisinkin session aikana juonut neljä annosta tätä pilsiä edellisten Evil Twinien tilalla. Olisiko olotila jälkeenpäin ollut miellyttävämpi kuin nyt neljän erilaisen oluen jälkeen? Ehkä olisi, ehkä ei. Blogiin olisi ollut vähemmän kirjoitettavaa, mutta vaikea arvioida onko se positiivinen vai negatiivinen seikka. Panema, 13.1.2020.
1 kommentti:
Onpa kelpo Pilsneri seuraan joutunut; kunnon kalja kannattaa itsensä ja myy luonnostaan ilman hölynpölyä. http://kusettaja.blogspot.com/2020/01/journalismia-vai-jee-jee-holynpolya.html?m=1
Lähetä kommentti