keskiviikko 4. toukokuuta 2022

RVK Ákaflega Gaman Þá





 Kun korona iski maaliskuussa 2020 kunnolla Eurooppaan, jouduin perumaan Triesten lomamatkani. Kulkumiehenä hätäännyin tietysti, eihän Suomeen voi jäädä, johonkin on mentävä. Olin juuri aiemmin Pekka Mäenpäältä kuullut paljon hyvää Reykjavíkin craft-skenestä, joten varasin sitten matkan sinne. Ajattelin, että ei korona nyt sinne ainakaan leviä. Toisin kävi, melkein samantien sulkeutui Islantikin. Olen sitten monta kertaa siirtänyt matkan ajankohtaa, mutta nyt lopulta koitti toteutusmahdollisuus.


Helsinki-Vantaan uudella hienolla turvatarkastuslinjalla laukkuni ei täyttänyt vaatimuksia. Nestepussin shampoopulloa analysoitiin monen henkilön toimesta monessa eri laitteessa. Ilmeisesti oli todella epäilyttävää tavaraa, mutta ei sitten kuitenkaan lennolle pääsyä kumottavassa määrin. Harkitsin jo luovuttamista, koska tukkaa nyt ei oikeastaan enää ole, joten tämmöinen reissu menee kyllä ilman shampootakin. Aikaa kului reippaasti, mutta onneksi olin varautunut tämmöiseenkin, joten ei tullut kiirettä ja sain shampoonkin mukaan. Finnairin Airbusissa oli aika väljää. Keflavikissa ei kukaan kysellyt passia tai rokotustodistuksia, ihan kuin olisi Tampereelle tullut. Bussi Keflavikin kentältä odotteli lähes tunnin, mutta toisaalta ei ollut erityisempää kiirettäkään aamupäivällä kaupunkiin. Ei mitenkään dramaattinen 50 km entisestä sotilastukikohdasta pääkaupunkiin. Lumisia vuoria, sammalta, mustia kiviä, merta. 


Hotellissa ei ollut huone vielä vapaana, joten lähdin kaupungille kävelemään. Hämmentävästi aurinko paistoi, tähän en ollut varautunut ollenkaan. Varsin kolea vinkka kyllä. Omaperäisen näköinen kaupunki, matalia rakennuksia, varsin paljon ihmisiä kadulla. Hieman nolosti ensimmäiseksi baariksi valikoitui skotlantilaisen BrewDog-imperiumin paikallinen toimipiste, joka oli auki jo klo 11:30. Arvelin paikasti löytyvän myös paikallista craftia ja näin olikin. Reykjavíkilaisen RVK-panimon tupla-IPA, 8,5 %, DDH, Idaho 7 ja Mosaic, jopa 80 IBU. Aika sameaa, puhdasta, trooppishedelmäistä. Täyteläistä, mutta hyvä juotavuus. Ei paljoa katkeruutta IBUista huolimatta. Olipa aika vakuuttava aloitus. Vahvuus ei näytä kovin paljoa vaikuttavan oluen hintaan Reykjavíkissa. Tässä oli 30 cl, 1690 ISK, eli noin 12 euroa. Jos täällä on olut noin kaksi euroa kalliimpaa kuin Helsingissä, niin ei budjetti näytä räjähtävän. Jos juon reissulla 30 olutta, niin ”lisäkustannus” on vaivaiset 60 euroa. Reykjavík, BrewDog, 4.5.2022.


Ei kommentteja: