Laivan lähtiessä suuntasin juhlapaikalle. Konferenssitiloissa pienimuotoinen festivaali, jossa noin 20 näytteilleasettajaa. Päätin keskittyä ainakin nyt avauspäivänä oluisiin. Pysähdyin Pühasten tiskille ja kokeilin Sarvik Doppelbockia. 8,0 %, punaista, makea tuoksu. Pehmeää, ei katkeruutta, mutta miellyttävää. Jengiä kerääntyi yllättävän paljon. En huomannut tuttuja ammattilaisia tai harrastajia, joten kyseessä luultavasti tavanomaisia risteilyvieraita.
Kyseessä oli oikeastaan enemmän messu kuin festivaali. Istumapaikkoja ei ollenkaan ja sellaisia pöydänkulmiakin harvassa, johon voi lasin laskea. Suomalaisia oli viskipuolelta Kyrö, Teerenpeli ja Olvi/HDC. Oluita vain Hiideltä ja Mallaskoskelta. Niissä ei oikein kiinnostavaa, joten jatkoin toisen tarttolaisen panimon pohjahiiva-antimilla. Anderson's Kuutõbine on baltic porter, 7,9 %. Tummaa, maltainen ja suklainen tuoksu. Pehmeää, kuohkeaa, kuivaa. Ei juuri hedelmäisyyttä, hallittu suoritus.
Pysyttelin edelleen Itämeren tunnelmissa. Rügenin saarella toimiva Rügener Insel-Brauerei itselleni uusi tuttavuus. Ei mikään perinteinen saksalaistoimija vaan tarjolla hyvin erilaisiin oluttyyleihin painottuva valikoima. Päätin kokeilla Baltic Tripeliä, 9,5 %. Kirkasta ja vaaleaa. Belgiestereitä maussa, mutta myös hieman kumimaisuutta. Melko makeaa, lievästi mausteita. Täyteläinen, suhteellisen uskottava. Kuivenee loppua kohti. Melkoisen persoonallinen, mutta ei mikään epämiellyttävä tulkinta.
Hankaluutena tapahtumassa oli selvittää tarjolla olevien oluiden nimet. Mitään listoja tai tauluja ei ollut. Täytyi tihrustaa tiskillä olevien tölkkien ja pullojen etikettejä, joista osa hyvinkin epäselviä. Óllenautin tiskillä oli hana, josta ei saanut mitään selvää. Se osoittautui viimeiseksi olemassaolevaksi kegiksi Van Der Mölder -nimistä imperial stoutia, joka tehty yhteistyössä hollantilaisen jo edesmenneen Meuleneind-panimon kanssa. 10,0 %. Tumma runko, beige vaahto. Paahteista, kahvista ja suklaista tuoksua. Melko pehmeää, suhteellisen kuivaa, aika mukavaa.
Mielenkiintoisimmat oluttarjoajat olikin sitten jo tsekattu, kun Põhjalan valikoimakin vaikutti hyvin tutulta. Joten palasin Pühasten tiskille. Spectrum Shift tripla-IPA, Rivington kollaboraattorina, 10,0 %, sameaa ja vaaleaa. Hyvä trooppinen raikas tuoksu. Pehmeää ja täyteläistä, mutta hyvä juotavuus. Oikein miellyttävää. Session paras olut toistaiseksi. Seuraavaksi uudelleen Inselin oluiden pariin. Baltic Stoutissa 7,5 %. Tummanruskeaa, hyvin paahteinen tuoksu, pehmeää ja kuivaa. Hieman maitoisuutta, ei katkeruutta, ihan ok.
Kaksi tuntia seisoskelua riitti, joten vetäydyin hyttiin pienelle tauolle. Iltaohjelmassa oli vielä illallinen Bon Vivant -ravintolassa. Blendivalmistaja Compass Box oli valinnut eri ruokalajeille kumppaneiksi sopivat viskit, joita esitteli eteläafrikkalainen Michael Stephenson. Täällä ei erityistä tungosta, 12 osallistujaa. Homma käyntiin Old Fashioned -cocktaililla ja pikkusuolaisella alkupalalla. Hyvin hedelmäisen kampasimpukkacarpaccion kanssa toimi hyvin myös hedelmäinen Orchard House. Päärynän ja omenan aromit molemmissa.
Pääruokalampaan kanssa kepeästi savuinen Peat Monster. Sinänsä ok-yhdistelmä, mutta viski olisi saanut olla ruudikkaampi. Juustolautasen kanssa toinen savujuoma Secrets of Smoke. Tämä oli hillitympi ja monimuotoisempi viski. Jälkiruualle sherryviski Travelling Circus. Tässäkin Taliskerin tuomana kevyt savuisuus. Hieman sekava kokonaisuus. Compass Boxin viskit eivät siis mitään erityisiä tajunnanräjäyttäjiä. Ei ikämerkintöjä, mutta toisenlaista avoimuutta kyllä mallikkaasti. Kaikkien blendien sisältö sekoitussuhteineen on saatavilla. Tähän oli hyvä päättää pitkä päivä ja siirtyä yöpuulle aaltojen keinuttamana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti