Ensivaikutelma New Yorkista oli se, että se muistuttaa muita amerikkalaisia suurkaupunkeja. Kaupungilla on niin liberaali eurooppalaistyylinen imago, joten luulin sen näyttävänkin sellaiselta. New York näyttää kuitenkin enemmän Seattlelta, Miamilta, Denveriltä tai Bostonilta kuin Lontoolta tai Pariisilta. Kadutkin näyttivät aluksi omituisen kapeilta, kuvittelin niitä paljon leveämmiksi. Talot ovat tietysti korkeita, mutta eivät juuri sen kummempia kuin muissakaan USA:n kaupungeissa. Manhattanillakin on tietysti monenlaisia erilaisia osia, Greenwich Village esimerkiksi tuntuu välillä Lontoolta ja välillä Tempen kaltaiselta yliopistokaupungilta. Runsaan viikon baarivoittoisella matkalla ei tietenkään voi odottaa kokevansa näin isosta kaupungista kuin välähdyksiä. Vaikuttaa kuitenkin, että amerikkalaisimmat ärsyttävimmät piirteet, ylikorostunut uskonnollisuus, isänmaallisuus ja tekopirteys puuttuvat enimmäkseen New Yorkista. Vaikka taloustilanne sukeltaa, joka puolella New Yorkia rakennettiin kuumeisesti. Yhtä paljon takseja en ole nähnyt koskaan missään.
Hämmästelin jo ennen matkaa, että New Yorkissa on melko vähän must-turistinähtävyyksiä ja ei niitä paikan päälläkään enempää huomannut. Kaupunki on kuitenkin pullollaan turisteja, ehkä suurin osa on sitten vaateostoksilla. New York on hyvä olutkaupunki, mutta ei lähelläkään parhaita amerikkalaiskaupunkeja, varsinkaan kokoonsa suhteutettuna. Hyviä baareja on paljon, mutta panimoita omituisen vähän. Olutkulttuuri ei ole mitenkään näkyvää, etukäteen listaamistani noin 60 baarista en huomannut sattumalta oikeastaan ainoatakaan, aina ne joutui erikseen etsimään. Silti ei mitään vaikeuksia löytää ennen juomattomia laatuoluita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti