Uli Edel: Der Baader Meinhof Komplex

Lähes toimintaelokuva Rote Armee Fraktionin vaiheista Länsi-Berliinin šaahimellakasta 1967 Hanns-Martin Schleyerin teloitukseen 1977. Tätä voi pitää lähes terroristeja sympatiseeraavana elokuvana ja merkillisesti Stasin rooli puuttuu kokonaan. Koko hommahan käynnistyi 1967 Benno Ohnesorgin kuolemasta mellakassa, poliisitappaja on myöhemmin paljastunut Stasin agentiksi. Stasi ohjasi muutenkin RAF:n toimintaa. Andreas Baader kuvataan sekopääksi ja Ulrike Meinhof vastahakoiseksi ajautujaksi väkivallan tielle. Ajankuva on sinänsä tavoitettu hyvin, mutta vasemmistoradikalismin kärjistyminen perustellaan ohuesti. Papintytär Gudrun Ensslinin puolustuspuhe näyttää omituisesti hetkessä transformoineen hänen vanhempansa saman tien terrorismin polulle. Komiikkaa tulee kuvaan mukaan Jordanian koulutusleiriltä, jossa palestiinalaisisännät pöyristyvät saksalaisten vapaasta rakkaudesta. Bruno Ganz on todella huono liittovaltion poliisijohtajana. Erityistä kummastusta herättää loppupuolen vankilaolot Stammheimissa. Neljä pääterroristia näköjään saivat olla yhdessä lähes vapaasti ja vielä Schleyerin kaappauksen aikana heillä oli radioyhteyksiä. Jos näin oli, niin todella naiivia toimintaa viranomaisilta. Äärimmäisen mielenkiintoinen elokuva siis, mutta varsinaisesti elokuvalliset ansiot eivät kovin ihmeellisiä.