Ole Christian Madsen: Flammen & Citronen

Suurisuuntainen epookkielokuva tanskalaisen vastarintaliikkeen kahdesta tunnetusta hahmosta vuoden 1944 ristipaineissa. Tyyli muistuttaa hieman Jean-Pierre Melvillen vastarintaklassikkoa L'armée des ombres, mutta samaan intensiivisyyteen ja lakonisuuteen Madsen ei yllä. Huomasin tämän todellakin itse, ennen kuin näin netistä, että Madsen on ilmoittanut saaneensa Melvilleltä vaikutteita. Parempi tämä kuitenkin on kuin aiemmin Madsenilta näkemäni Praha-leffa. Maanalaisen toiminnan ristiriitaisuudet ja myyräpelot tulevat hyvin esiin, mutta kehittely laahaa alkupuolella, tiiviimpää leikkausta olisi ehkä vaatinut. Mukana Suomen talvisodan veteraaneja, jopa lopun konepistoolikin vaikuttaa Suomelta. Autot on autenttisia, mutta suuresta budjetista huolimatta muu lavastus on horjahtelevaa ja kadut liian tyhjiä. Pääparinäyttelijät onnistuvat, vaikka alussa Mads Mikkelsen tuntuu tukahtuvan kylmään hikeensä. Kohtalokkaan naisen esittäjä jää heikoimmaksi lenkiksi ja natsienkaan touhuun ei saada kunnolla sävyjä, mikä on tietysti luonnollistakin. Vertautuu hieman norjalaisten Max Manus -leffaan, sama tunnelma ja samaa kohtuullista tasoa on tämäkin.