sunnuntai 18. marraskuuta 2018

HIMA-kotiolutmaistelutilaisuus 2018 #2




Kesäkuun lopulla pääsin HIMA-yhteisön yhteisteistingiin Töölön Messeniuksenkadulle, nyt tarjolla uusi kierros. Tällä kertaa mukana myös blogosfäärin kiintotähdet Ilkka "Kusettaja" Sysilä ja Teemu "Bönthöö" Lahtinen. Kesäinen Bonanza Brewing ei nyt mukana, mutta sitäkin runsaammalla repertuaarilla esillä Kaarlon Kaljakamarin tuotteet, Kaarlohan tuttu toissakesäisestä Vallilan sisäpihahappeningista. Oikeastaan panimon nimikin hieman vaihtunut, se on Kaarlon Kotipanimo ja toimintaan liittyy aktiivinen blogikin. Sosiaalisessa monimuotoisessa tilaisuudessa muistiinpanot jäivät viitteellisiksi, mutta jotain tarttui puhelimeen. Sourit hallitsivat tällä kertaa tarjontaa. Imperial stoutilla ryyditettyä lammaspataa ja mm. pastaa olisi ollut myös tarjolla, mutta Urhon pizzan nielaisseena keskityin nesteisiin. 

Homma käyntiin HIMAn Issen Bissellä, tuttua hallittua inkiväärikamaa, ehdin juoda siis pullollisen jo aiemmin. Kesäkuussa mukana olleelta Villeltä uusi mango-sour Bingo Bango Mango, 5,5%, Galenaa ja Galaxya muistaakseni. Samea, hyvin hapan tuoksu intensiivisesti. Maussakin reippaasti happamuutta, kuivaa hedelmäisyyttä. Pohdiskeltiin olisiko tämä sour NEIPA mahdollisesti.


HIMAn ja Kaarlon kollabo Arnold oli sitten hazy rye IPA, 5,3%.  Samea, varsin kuiva. Muut kehuivat tätä hillittömästi, mutta itse jäin hieman varautuneemmaksi. Siihen vaikutti ehkä päivällä kokeillut Alefarmin loistokkuudet. Joka tapauksessa tämä ei tuntunut tarpeeksi raikkaalta tai mehuisalta. Peräti 25% ruista, Simcoe, Cascade. Ruis ei imelöi tätä liikaa, kunnon tavaraahan tämä on. Kaarlon berliner weisse ruistaikinajuurella hapatettu,  5,1%. Lievästi samea, hapan hedelmäpastillinen tuoksu. Ei niin hapan kuin Bingo Bango, mutta varsin täyteläinen berliner weisseksi.


Kaarlon Brown IPA näytti rumalta, kahvisuutta tuntui huomattavasti, vaikka vain chocolate maltilla aikaansaatua. Ehkä liikaa hiilihappoa, mutta varsin mallikasta olutta taas, katkeroa jonkin verran. Kaarlon punaisessa sourissa oli tyrniä, puolukkaa, pihlajanmarjoja ja punajuurta, 5%. Happamampi tuoksu kuin berlinerissä, hedelmääkin raikkaammin, maussa molemmat painotukset voimakkaita, mutta tasapainossa silti. Söpö ulkonäkö, ehkä session henkilökohtainen suosikki.


Hieman arveluttavampi oli Tupla-suklaapatukoilla maustettu dubbel, edelleen Kaarlo-valmiste. Tuoksussa luumuista hedelmää. Aika erikoinen vaikutelma, vähän ohut , rasvainen, 6,6%. Liikaa hiilihappoa, mutta ei liian makea, positiivisen puolelle kääntyy. Kaarlon Malus oli omenasiideri- sour ale, 5%. Ei juuri vaahtoa, hapan intensiivinen tuoksu. Omenaisuus tulee miellyttävästi esiin. 


Kaarlon Ruska Nolimo soleroitu rye sour, 5.2%. Nolimo viittaa järveen Posiolla. Aiempi versio kuulemma Suolijärvi, jota ehdin jo epäillä Puolankaan liittyväksi, mutta se on myös järvi Tampereella. Hapan tuoksu taas, pehmeää, nyt hiilihappotaso matala. Tammisuutta (vaikka ei puusäilytystä),  hienostuneen kevyt hapan maku. Ehkä jotain teemäisyyttä myös, tämäkin session kärkituotteita. Seuraavaksi uusi kokeilu jo kesäkuussa juodusta Villen mustaherukkasourista Cassis Clay tai Cassis Gay. Jälleen hyvin hapan tuoksu, vaniljaa, makeutta, happamuutta. Paljon hiilihappoa, mustaviinimarjaa ja mustikkaa käytetty, 5%. Jotain flunssalääkemäisyyttä hyvällä tavalla.


Toinen kesältä tuttu Villen sour, Passsion for Passion , vain 3%. Todella samea, ei erityisen makea, kuivaa ja puhdasta, kevyesti hapan. Session päätteeksi HIMAn Joker imperial brut stout, jota myös ehdin aiemmin maistaa koko pullon. Vaniljaa, toffeeta, sikunaisuutta, anista. Yleisesti voinee todeta, että laatu oli entistäkin korkeammalla tasolla, ei mitään virheitä, persoonallisia tvistejä moneen sunntaan, mutta perusteltuja ratkaisuja, ei mitään temppuja. Tyylisuunnat eivät osuneet nyt suosikkialueilleni, mutta mukavuusalueelta poistuminen on aina terveellistä. Kiitoksia valmistajille ja kanssamaistelijoille hienosta illasta.

Ei kommentteja: