torstai 30. maaliskuuta 2023

Tuju Tasting @Sieni












 Pasilan asema-aulan mainiolla Sienellä on hyvä sijainti ajatellen päivätyötoimiston after work -kuvioita. Tällä kertaa baarissa järjestettiin vieläpä Lappeenrannan huippupanimon ohjattu maistelutilaisuus, joten kipusin baarin hattukerrokseen. Vai lakkiko se nyt on. Homman veti Tujun taiteellinen johtaja Samu Koskinen Black Doorista Tower/Sieneen siirtyneen Kusti Ollikaisen avustuksella. Kuusi olutta tarjolla, joista vain kaksi lageria oli ennestään tuttuja, muut neljä uutuuksia. Se oli enemmän kuin odotin, joten kannatti ilman muuta lähteä mukaan.


Pumpattava Barbaari oli helles lagerina starttituote, senhän ehdin tsekata samassa paikassa juuri ennen Australian turnetta. Puhdasta kamaa edelleen, vaikka täyteläisyyttä siis saisi olla enemmän. Oluttautuja oli uusi DDH Pale Ale, jossa Citraa perusmuodossa ja Incognitona. 5,5 %, äärimmäisen tuoretta ja voimakasta aromia.  Kissanpissaa, herukkaa. Runsaasti makuakin, erittäin hyvä. Tämä otti heti luulot pois, oikein onnistunutta juomaa, jossa ei rungon ohuuskaan tunnu. Saattoi olla koko session vakuuttavin. Toinen sumukalja Eclipse Now, vähän vahvempi, 6,5 %, humalina Amarillo ja nimeen päässyt australialainen Eclipse. Aika hyvä sekoitus sitrusta ja trooppista hedelmäisyyttä, pysyy kuivana, vaikka ei tietenkään katkeruutta. Periaatteessa tässäkin kaikki kunnossa, mutta ei nyt kolahtanut ihan niin hyvin kuin Oluttautuja. Jotain horjumista tasapainossa. 


Toisena lagerina Vuohineuvos Heller Bock, jonka tsekkasin joulun alla Juovassa. Silloin oluessa tuntui jotain savuisuutta, joka vaikutti ylimääräiseltä. Nyt sellaista en havainnut, suhteellisen suoraviivainen täyteläisen maltainen maku, lievää mausteisuutta. Makeus vältetään hyvin. Humalina kuulemma saksalaiset Saphir ja Tettnanger, kevyttä jälkimakua onkin. Seuraavaksi villihiivapläjäys Leviathan, 6,5 %, brettaa ja maitohappobakteereja, raparperikypsytystäkin. Tämä erottui sessiosta kuin susi lammaslaumasta. Ehkä parempi olisi maistella rinnakkain pelkkiä wildeja kuin yhtä "tavallisten" oluiden seassa. Happamuutta on todella rapeasti, lievää makeutta maussa, tyylissään ilman muuta vakuuttava, mutta suoraan sanoen maistui epämiellyttävälle tässä kontekstissa. Eihän tyyli minun juttu ole koskaan ollut, vaikka välillä olen innostunutkin.


Setin päätteeksi kiinnostavampi tapaus, vahva savuinen imperial kahvistout Tuhkakuppi, 9,5 %. Uutettu kahvi aitoa Caffé Paskàa itseään Napolista, savumallasta reippaasti. Varsin harmonisesti ja pehmeästi savu ja kahvi nivoutuvat paahteisuuteen. Toimii oikein hienosti, pysyy kuivana. Tämä oli sopiva päätös ja huuhteli Leviathanin happamuudet tiehensä. Sieni, 29.3.2023.



1 kommentti:

Ilkka Sysilä kirjoitti...

Voihan hui hai humbuugi, saatana!