perjantai 19. toukokuuta 2023

Australia Tasting 2023 (Part 2), kotimaisia kuriositeetteja ja globaaleja valioita







































 Kirkkaana helatorstai-iltana kokoonnuimme Espoon sykkivään ytimeen Janne Keskisarjan residenssiin maistelemaan oluita. Vakiokokoonpanolla mentiin, Jannen lisäksi mukana Matias Kainulainen, Micael Näse ja Matti Saarinen. Oma kontribuutioni oli toinen setti Sydneyn ja Brisbanen tuomisia, ensimmäinen osahan tsekattiin pienemmällä joukkueella. Matiaksella oli vielä USA-tuliaisia ja kotimaisilta uudehkoilta toimijoilta oli haalittu edustava otos mukaan. Nettikaupoistakin taisi olla osa peräisin. Tuttuun tapaan kapasiteettia riitti runsaan 30 yksilön ruotimiseen. 


Kupittaa Campus Krampus. Turun ammattikorkeakoululla on jokseenkin yllättäen panimo Kupittaa Campus Brewery. Krampus vahva altbier, 6,0 %. Tölkki pursui avatessa kalustolle, rumaa, sameaa ja ruskeaa. Ylimitoitetusti karbonointia, maltainen ja vierteinen maku. Eipä lupaavalta vaikuta, mutta oppirahat on maksettava.  


Kerkkoo Ilola. Kerkkoon Panomiehet on porvoolainen kiertolaispanimo, Ilola on kylä Porvoossa ja red ale tehty Iso-Kallalla Kuopiossa. 5,0 %, ruma, mausteinen, tervainen. Outo. Johan nyt, ei oikein homma lähde käyntiin. 


Vanha Porvoo Borgå Porter. Porvoolainen vahvahko porter, 6,5 %. Paahdetta ja leipäisyyttä, makeahko, ok. Lopulta sentään kunnon kamaa jo melkoisen vakiintuneelta valmistajalta. Sitten perään lisää oppilaitospanoa, Perho Viekas Saison, 6,9 %. Esteriä, luumua, ihan ok belgiolut, vaikka ei ehkä varsinaisesti saisonia puhtaimmillaan.


Vanha Porvoo Borgeaux. Hauskasti nimetty tuote, lagered ale, eli siis kölsch. Nelson Sauvin -humalointi, 4,7 %. Flätti, ei hedelmäisyyttä. En innostunut, jotain mennyt pieleen. Lao Beerlao, lager Laosista.  5,0 %. Kirkasta ja makeaa pahvia.


Food Factory Bärö Best Bitter. Turun Citymarket-panimolta kevyt bitter, 4,0 %. Kirkas,  vetinen tuoksu. Pähkinää on, karamellia, ohut. Tyyli on vaativa eikä tämä nyt oikein onnistuneelta vaikuttanut. Food Factory Antören American Lager, 5,0 %. Kirkas, herukkaa ja kissanpissaa, puhdas. Peräkärry puuttuu, mutta tämä jenkkilager oli ihan mukava.


Ymis Patajärvi Golden Ale. Ymis on taatusti Suomen mystisimpiä panimoita, sijaitsee jossain Jyväskylän länsipuolisilla erämaa-alueilla. Golden ale oli kulkeutunut teistingiin alan veteraanien Hannu Nikulainen ja Timo Alanen kautta. Kuvioon liittyi perinteisiä vauhdituskeinoja kuten kiristystä ja uhkailua, jos nyt oikein prosessin ymmärsin. 5,3 %, samea, hiilihappoa ja hedelmäisyyttä. Ei kummoinen.


NP American Lager. Uskomatonta, mutta Vaasan nakupellepanimo eli NP Brewers on edelleen hengissä. Nyt itselleni neitsytolut tältä valmistamolta.  4,9%, surkea ja omalaatuinen. Hiilihappoa liikaa, todella epämiellyttävä. Eroa Food Factoryn american lageriin merkittävästi.


Kupittaa Campus Study Buddy. Toinen näyte Kupittaalta, belgian pale ale, 5,7 %. Ruma, tiskirätin tuoksu. Ohut, outo, lievä belgiesterisyys on mukana, mutta kokonaisuutena tunkkainen.
Bridge Road New Sky Vol. 4 Double Florida. Suomalaiskoettelemusten vahvistamana Australian ihmeiden kimppuun. Nectaronia muun muassa, 7,3 %. Lisätty mehuja ikävä kyllä. Olipa kehno tämäkin, limsainen, jopa radlermainen. 


Hop Nation The New Dawn. 8,1 %. Makeahkoa sitrusta, täyteläinen, silti kuiva. Ei nyt aivan huippua, mutta session ensimmäinen todella hyvä olut. Bracket Fly The Coop, NEIPAn näköinen. Trooppista hedelmää, pehmeää. Jannen humalasensorit reagoivat ensimmäisen kerran kuuluvasti tämän oluen kohdalla. 


One Drop Southern Hospitality, DDH IPA. Tämän oluen ostin epähuomiossa alennuslaarista, joten ei tosiaan tuoretta tavaraa. Makeahko, tavallaan ok. Range Rave Cave TIPA, 10,4 %. Sameaa, bensaa, hyvä juotavuus. Trooppista hedelmää, ei täysin raikas tämäkään. Vähän katkeroakin, oikein mukava.
Food Factory Björkö Barley Wine, 10,0 %. Hyvä ulkonäkö. Tuoksu kohtuullinen. Leipäinen, ei hedelmäinen. Liian makeaa, mutta positiivista että uudehko panimo satsaa vahvempiinkin tyyleihin. Hill Farmstead George American Brown Ale. Maltainen tuoksu. Pehmeää, hedelmää, mallasta, kahvia. Aika kova, katkeruuttakin on. 6,0 %, luulin maun perusteella paljon vahvemmaksi.


Rauw Lul.lul. Amsterdamista tripel, 8,5 %, Magnum ja Saaz. Esterituoksua, täyteläistä, mausteita, hedelmää. Mielenkiintoinen. Het Paleisje Tripel A. Heti perään toinen amsterdamilainen tripel, tässäkin 8,5%. Mausteisempaa, pippurisempi. Hiilihappoa runsaasti, mutta ihan ok. Hedelmäisyys tästä kuitenkin puuttuu.


Kurikan Lakkitehdas Härmän Rati Kulo Pisoshooffen Ale. Järvenpään seudulla vaikuttanut epämääräinen Härmän Rati on ilmeisesti muuttanut Etelä-Pohjanmaalle Kurikan Lakkitehtaaseen. Alessa 5,3 %. Kirkas, todella mauton, hiilihappoinen.


Monkish Quiet Reflection. Kaliforniasta hazy, 6,9 %. Samea, kunnon sitrustuoksua. Appelsiinia, pehmeää, lievä katkeruuskin. Toimii hyvin. Willibald After After Party,  10,2, Galaxy ja Mosaic. Todella hyvää, sitrusta, pehmeää. Ontariolainen ehkä session kovin toistaiseksi.


Mcilhenney Malthead Mayhem. Etelä-Kalifornian Alpine Brewingin avainhenkilön uusi yritys. 11,5 %, barleywine, vuosi bourbon-tynnyrissä.  Tummahko, intensiivinen tuoksu. Hedelmää, rusinaa, mallasta. Bourbon täyteläistää hyvin, mutta ei liian makeaa. Varsin tasapainoinen, ehkä tämä nyt vuorostaan session kovin. Tölkki tyhjeni yllättävän ripeästi, se on harvinaista näissä sessioissa. Matiaksen hankkima paikan päältä joulukuussa Alpinesta. Superlatiivista.


Third Moon Quintuple Bone Tree 13,5 %. Sameaa, pehmeää, paksua, hedelmäpommi, huippukamaa taas Kanadasta. Fuller’s Vintage Ale 2022. Kirkasta ja ruskeaa. Pehmeää, hillittyä, 8,5 %. Marmelaadiakin. Hedelmäisyys hyvää, mutta jotenkin pliisulta nyt tuntuu. Parhaat Vintaget olisivat kilpailleet teistingin edellisten oluiden kanssa, mutta ei ehkä nyt parasta vuosikertaa.


Range Beam Me Up, 8,5 %, sameaa. Trooppista hedelmää, oikein pehmeää. Oikein mukavaa, ehkä australialaisten paras tässä sessiossa. Wolf Of The Willows Lark BA Imperial Johnny Smoke Porter IV.11,8 %. Pehmeää, hieman alkoholia, viskitynnyrin antimia. Taas kunnon kamaa. Lark Distillery on Tasmaniassa. 


Side Project La Ruche, 6,0 %. Hapanta ja pehmeää kamaa Missourista. Oak aged saison. Aika hyvää, huipputavaraa. Shared Side Project Riwaka 7,0 %, myös Shared tulee Missourin St. Louisista. Sameaa, trooppista hedelmää, raikasta, erittäin onnistunut.


Hailstorm Mostra BBA Vlad. Hyvin kahvinen ja peistrinenkin stout Illinois'sta. Varsin makeaa, mutta kahvi kuivattaa jonkin verran. 14,1 %, alkoholi ei tunnu. Himo Kolmoishermo. Tripel Pirkkalasta 9,0 %. Kirkas, makeaa tuoksua, hedelmää. Parfyymistä aromia, mausteet puuttuu. Ei täysin kolahtanut.


Paloasema Iso Yö. Imperial stout jo manan majoille siirtyneestä panimosta, 11,0 %. Mustaa, aika makeaa, vaniljaa, puuta, ei oikein pehmeää. Lievää mausteisuutta. Lopuksi Puolasta Harpagan Buzdygan Turborozkoszy Woodford Reserve, 16,0 %. Makeaa, vaniljaista, liian makeaa.


Rankkaa oli taas, mutta jonkunhan tätäkin on tehtävä. Kiitoksia kanssamaistelijoille, hauskaa  oli ja metrolla pääsi sujuvasti nukkumaan. 



2 kommenttia:

Ilkka Sysilä kirjoitti...

Teisting-tieteen ynnä -perustutkimuksen taso näyttää olevan rakettimaisessa nousussa; käytännön sovelluksia tulisi pulputtamoin lattiatason siis ryhtyä viipymättä kehittämään, saatana!

Ilkka Sysilä kirjoitti...

https://ulkohuone.blogspot.com/2017/06/ne-kehnommat-kesakaljat.html?m=0