Kolmosessa käytännössä sama ulkonäkö. Nyt aromit ovat huomattavasti kirpeämpää, jopa pistävämpää trooppista hedelmäisyyttä. Ehkä vähän happamuuttakin. Maussa ei happamuutta, pehmeä mehuinen sumukalja on tämäkin. Mango, meloni, ananas. Lyhyt jälkimaku. Neljännessä ehkä enemmän vaaleaa kuulautta. Tuttu dänkkinen ja mangoinen parfyymisyys leviää tästäkin. Maku on pehmeää trooppista sekamehua puhtaasti. Kuiva mallaspohja, tässä on viipyilevää kuivuutta peräkärryssäkin, joka sinänsä hintelähkö.
Viidennen ulkonäkö lähes identtinen edellisen kanssa. Appelsiinin pehmeitä aromeja tuoksussa. Kuiva mehuinen maku, jossa myös passionin ja papaijan vivahteita. Tasapainoa on aluksi, mutta jälkimaku jää hyvin ohueksi. Tsekkasin nyt tässä puolivälissä, mitkä ensimmäiset viisi olutta olivat. Ensimmäinen oli Leedsin Midnight Bell Rich Dark Ale, 4,8 %. Sitä join caskista ennen covidia Tukholmassa. Kakkonen To Øl Lost All Reason, peräti 8,2 %. Näin vahvaksi en olettanut. Krush, El Dorado ja Citra. Sama vahvuus kolmosessa, joka oli Pühaste Haka High Hazy DIPA. Haka ei viittaa Hakaniemen loistobaariin, vaan NZ-humaliin Southern Cross, Riwaka ja Nelson Sauvin. Alko pääsi yllättämään, yleensä olutjonon alkupäässä ei ole ollut näin vahvaa kamaa. Ja eikun jatkuu vahvana. Neljäntenä Fuerst Wiacek Feral DDH DIPA, 8,2 %, Galaxy ja Simcoe. Viides oli Frontaal Come Back To Earth DIPA, 8,5 %, Sabro ja Idaho 7.
Toinen puoliaika käyntiin. Numero 6 jatkaa sumukaljasarjaa ulkonäöllään. Tuoksussa on aprikoosia ja persikkaa. Pehmeää mehuisuutta, mutta voisi olla raikkaampi. Oletettavasti tämäkin nyt varsin vahva, mutta runko jää ohueksi. Jälkimakukin pysähtyy lyhyeen. Seitsemäntenä session ensimmäinen kirkas ja kultainen olut. Hyvin makeaa maltaisuutta. Ehkä vähän alkoholin polttavuuttakin. Maku on pehmeän maltainen, hyvin täyteläinen. Makua valuu yllättävän miellyttävästi jälkimaun puolellekin. Maku paljon tuoksua miellyttävämpi. Lievää hedelmäisyyttä, mutta voi olla bockikin.
Numero 8 on edellistä hieman utuisempi, mutta kullanvärinen myös. Tuoksu on melko tukkoinen. Kevyesti yrttistä maltaisuutta. Maku on pehmeän maltainen, mutta ei kovin täyteläinen. Jälkimakukin jää hyvin hailakaksi. Yhdeksikkö lähes musta, ruskea ohut vaahto. Paksu viskositeetti. Paksua mausteista tuoksua. Täyteläinen pehmeä maku, mutta varsin kuivasti. Lievää hedelmäisyyttä. Voisi olla monimuotoisempi. Tarttuu hieman huuliin, eli kyllä makeuttakin löytyy.
Viimeisenä myös mustaa olutta. Ehkä vielä paksumpi tuoksu, todella täyteläinen. Jotain marjaisuutta myös. Pehmeää hedelmäisyyttä, ei kovin kuivaa. Mutta aika miellyttäväö, paahteisuutta heikommin. Hieman löytyy jälkimakuakin. Sitten katsotaan kakkosjakson identiteetit. Kuutonen oli Revenant Obelisk 26 DIPA, 8,4 %. Frontaalilla tehty, Citra, Nelson Sauvin, Galaxy. Seiska oli Ridgeway Imperial India Pale Ale, 8,5 %. Kahdeksas Mikkeller Hop Opera, 9,0 %. Yhdeksäs Moersleutel Extravagant Long Boil, 12,0 %. Viimeisenä Dugges Mega Imperial Stout, 15,0 %. Olipa raskas setti, Arkadian korttelissa ei näin vahvaa pruuvia ole ennen osunut kohdalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti