Chileläinen romaani vuodelta 2008, tämä Carolina De Robertisin englanninnos on vuodelta 2012. Ampuero on sittemmin toiminut Chilen ulkoministerinä 2018-2019. Sitä ennen hän on asunut Kuubassa, molemmissa Saksoissa, Ruotsissa, Espanjassa ja Meksikossa, nykyään professorina Iowassa. Romaani starttaa Valparaísosta 2006, mutta siirtyy nopeasti takaumana vuoteen 1973. Asetelma on poikkeuksellinen, jopa nerokkaalta vaikuttava. Päähenkilö on parikymppinen Cayetano Brulé, Floridan kautta naisen perässä Chileen pari vuotta aikaisemmin muuttanut kuubalainen. Mies aloittelee yksityisetsivän hommia ja Nobel-palkittu runoilija Pablo Neruda palkkaa miehen etsimään meksikolaista lääkäriä. Etsinnän kohde vaihtuu myöhemmin. Salvador Allenden hallinto on kulkemassa kohti Pinochetin sotilasvallankaappausta ja Pariisin suurlähettiläänä toimiva Neruda sairastaa syöpää. Brulén tutkimukset vievät hänet Ciudad de Méxicoon, Havannaan, Itä-Berliiniin, Leipzigiin ja Bolivian La Paziin. Samalla tarkentuu Nerudan aikaisemmat vaiheet, Ampueron tapaan hänkin asusteli eri puolilla maailmaa. Neruda vaikuttaa olleen narsisti, täysmulkku, raiskaaja ja oman vammaisen lapsensa hylkääjä. Tutkimukset ajoittuvat sopivasti ennen Allenden kaatumista Pinochetin sotilasvallankaappaukseen 11.9.1973. Chileen palannut Brulé saa juuri kaappausyönä Nerudan kaipaaman tiedon varmistettua. Brulé kuitenkin vangitaan kahdeksi viikoksi. Vapautumisen jälkeen hän yrittää tavoittaa Nerudaa turhaan, hän ehtii kuolla juuri ennen. Siis selvää trilleriotetta varsinkin lopussa. Kokonaisuutena romaani on kuitenkin pettymys. Kerronta on laahaavaa ja tylsääkin. Henkilöhahmot ovat moniulotteisia, mutta lukukokemus oli silti työläs. En tiedä johtuisiko se käännöksestä. Pikanttina yksityiskohtana vallankaappauksen jälkeen Chilessä yksi romaanin henkilö aikoo hakea turvapaikkaa Suomen lähetystöstä. Tämä ja monet muut asiat ovat todellisuuspohjaisia, mutta pettymykseksi romaani silti kallistui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti