Kuudes Alex McKnight –romaani Pohjois-Michiganista ja yksi parhaista. 15 vuotta suhteellisen erakoituneesti eläneellä matkailuyrittäjä McKnightilla nyt tyttöystävä, kanadalainen jääkiekkoa harrastava poliisi. Yhteiselo ei ole kuitenkaan erityisen auvoista. Romaani käynnistyy leppoisan lämpimällä huumorilla, kun nainen sotkee vanhat totutut kuviot. Hamilton rakentaa koomisuutta yksinkertaisesti ja vaivattomasti, toistamalla samoja gageja. Naisen takia McKnight yrittää värjätä harmaita hiuksiaan tummemmiksi. Purkin kyljessä vakuutetaan, ettei kukaan huomaa eroa. Kaikki kaverit ja puolitutut tietysti heti ensisilmäyksellä kauhistelevat dye jobia: ”What the hell have you done to your hair?”. Yhden mielestä McKnight näyttää nyt ”lounge singeriltä”, eli suomalaisessa kontekstissa lähinnä varttuneelta iskelmälaulajalta.
Sävyt synkkenevät kuitenkin jatkossa huomattavasti, loppuhuipennus Hitchcock-tyylisesti alueen suurella turistinähtävyydellä, Mackinac Islandilla, tosin sesongin ulkopuolella keskellä talvea. Taas kerran menneisyyden katkerat tapahtumat ovat väkivallan taustalla. Ice run tarkoittaa kieltolain aikaista viskin salakuljetusta yli jäätyneen St. Mary’s Riverin Ontariosta Michiganiin.
Hamiltonin ote säilyy nautittavana todella hyvin, McKnightin hahmo ympäristöineen on erityisen hienosti rakennettu. Romaanisarja ei ehkä ole vallankumouksellinen, mutta Hamilton on tietämistäni alan kirjoittajista empaattisin ja hillityllä tavalla hauskin. Tyyppi on ilmeisesti edelleen päivätöissä IBM:llä.
Ice Runin tapahtumat keskittyvät rajakaupunki Sault Ste. Marieen, Kanadan puoleinen kaupunki on paljon isompi kuin USA:n. Hamilton käyttää kaupungista sault-sanan ääntämykseen perustuvaa puhekielistä nimeä Soo, Soo Michigan ja Soo Canada. Seudulla on ollut toisesta maailmansodasta lähtien 70-luvulle asti paljon ilmatorjuntaa ja sotilaita, Superior- ja Huron-järvien välisiä sulkuja (Soo Locks) pidettiin strategisena kohteena, tähän hieman liittyy Ice Runin juonikin. Itse kuulin omituisen nimisestä kaupungista ensi kerran 70-luvun alussa, ajan suuri kiekkotähti Phil Esposito oli kotoisin Sault Ste. Mariesta. Jotenkin paikan nimi assosioituu aina minulla Dylanin kappaleeseen Absolutely Sweet Marie. Dylanhan on kotoisin järven toisesta päästä Minnesotasta. Dylan mainitaan Ice Runissa, pojan bändin Wallflowersin juliste on opiskelijaboksin seinällä.
Oluen päälle Hamilton ei kyllä ymmärrä. Kirjasta toiseen McKnight kiskoo Paradise-kylän Glasgow Innissä kanadalaista pullo-Molsonia, koska se on kuulemma niin paljon parempaa kuin USA:ssa lisenssillä pantu Molson. Näin varmaan on, mutta ei ero oleellinen ole; samanlaista luonteetonta teollisuustavaraa Kanadankin Molson on. Hamiltonin kannattaisi tutkia Michiganin tarjontaa tarkemmin, seudulta löytyy todella hyviä oluita, myös Upper Peninsulasta.
perjantai 3. elokuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti