Esimerkki Thomsonin oivalluksista: American Gigolon (1980) Julian Kay (Richard Gere) on Sunset Boulevardin (1950) Norma Desmondin mielisairaalassa synnyttämä poika, isänä postuumisti Norman uima-altaaseensa ampuma gigolo Joe Gillis. Julianin kasvatti-isäksi ja tekniikkavalmentajaksi valikoituu Norman ohjaaja/aviomies/hovimestari Max von Mayerling, joka toimi Itävalta-Unkarin vakoojana ensimmäisessä maailmansodassa ranskalaisissa makuuhuoneissa. Amerikkalaistuneena brittinä Thomson keksii rakentaa Casablancan (1942) Victor Laszlolle lupaavan välihyökkääjän uran Unkarissa, ailahteleva mielialapelaaja, kuinkas muutenkaan, vertautuen Len Shackletoniin ja hieman arvoituksellisemmin Tommy Harmeriin. Sen sijaan saman elokuvan Richard Blainen ja Louis Renault'n homoseksuaalinen täyttymys sodan jälkeen Marrakechissa on ehkä liiankin ilmeistä. Tyypillinen hienovarainen Thomson-kehitelmä on showtyttö Virginia Rappen kuolema Labor Day -viikonloppuna 1921 San Franciscon St. Francis -hotellissa. Kyseessä siis "todellinen" tapahtuma, josta syyt sai niskoilleen koomikkosankari Fatty Arbuckle. Thomsonin mukaan hotelliin kirjautuneena samaan aikaan oli Double Indemnityn (1944) naaraspeto Phyllis Diedrichson, sairaanhoitaja Phyllisin ura muuten heijastelee profeetallisesti nyky-Suomen sairaanhoitajamurhia.
Kirjan idea muistuttaa hieman Dead Men Don't Wear Plaid -kooste-elokuvaa (1982) ja Thomson mainitseekin leffan uuden painoksen alkusanoissa. Kuollut mies ei palttoota kaipaa -nimellä Suomessa levitetty farssi ei toimi kokonaisuutena, muistettavinta teoksessa on varmaankin poikkeuksellisen imuvoimainen Rachel Ward. Ei Thomsonin kirjakaan suvereeni onnistuminen ole. Hahmoja on liikaa, osa jää irrallisiksi vitseiksi ja interaktiota on aluksi liian vähän. Loppua kohti Thomsonin kudelma alkaa kuitenkin valmistua ja tilanne osittain paranee, Chinatownin (1974) pahuuden ilmentymä Noah Cross on monessa mukana. Kertojan ympärille kehkeytyy lopuksi jonkinlainen juonikin, hänen veljensä on Out of the Pastin (1947) Jeff Bailey ja useimmat lapsetkin tunnettuja elokuvahahmoja, esim. Night Movesin (1975) Harry Moseby. Paljastuupa kertoja itsekin tunnetuksi hahmoksi. Laura-elokuvan jatkeena syntyy Lake Superiorin suomalaismaisemiin huipentuva tapahtumaketju, joka on tiiviydessään traaginen ja melankolinen, tuo omituista raskautta loppuvaikutelmaan. Ehkä film noirin tapaan, mutta jonkinlaiseksi tyylikokeiluksi tämä kirja jää. Thomsonin suunnitelmissa oli tehdä trilogia, Prospects (western) ja Connects (screwball). Western-muunnelman Thomson julkaisikin 1990 nimellä Silver Light.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti