Lopulta pensionaatin viereiseen Dropiin vesisateessa, baari aukeaa viikolla vasta klo 16. Ei pintxoja, aloinkin jo kyllästyä täysiin lautasiin tiskeillä. Jengi siis ilmeisesti vetää niitä naamaan päivästä toiseen, tuskin ne talvella on turisteille suunnattuja. No-nonsense-baari, vaaleaa puuta ja tiililattia. Soitetaan Paranoidia. 19 hanaa, paljon importteja. Vain kaksi souria (+ yksi lambic, mutta se on minusta eri juttu), ehkä tämä lievästi rasittava trendi alkaa lopulta väistyä. Häiriöääninä hieman yllättäen viereisen pöydän neljä kiljuvaa pikkupoikaa, lastensuojeluviranomaisia ei näy. Täällä hananumerot kasvavat vasemmalta oikealle, toisin kuin Bilbaossa. Zaragozan DIPA samea, 8%, Simcoe. Kaña on Donostiassa omituisen iso, ainakin 33 cl. Mm. Madridissa on aiemmin tottunut 20-25 cl kokoon. Hieman mausteinen olut, ehkä belgihiivaa, pippuria. Netin mukaan ei mitään semmoista, ehkä jotain mutaatiota tapahtunut. Ei katkeroa paljon, mutta sentään vähän. Donostia, Drop, 13.3.2019.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti