Pyörähdin vielä edellisen taproomin viereisessä hipsterihtävässä ruokapaikassa, jossa tarjolla pullo-oluita. Baarimestari tarjosi Victoria Bitteriä, kun kerroin olevani kiinnostunut paikallisista oluista. Reissun avausiltana join Mornington Peninsulan tynnyrikypsytettyä tripeliä, nyt sitten turneen lopulliseksi päätösolueksi panimon nimikkolageria. 4,7 %, lievästi samea. Viljainen, pehmeä, matalahiilihappoinen. Ehkä puuttuu täyteläisyyttä ja katkeroa, mutta puhdas. John Cougar Mellencamp tuntuu olevan edelleen suosittu Australiassa, kuului paljon autoradiossa maaseudulla ja nyt vielä lentokentälläkin. Hurts So Good. Melbourne Tullamarine Airport, Terminal 2, Urban Provodore, 23.11.2019.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kiitos näistä! Pohjoisen pimeässä (mutta valkeassa) marraskuussa tuntui kuin olisi itse käynyt matkoilla. Hyvä katsaus alueen olutskeneen. Tervetuloa kotiin!
Kiitoksia ja ole hyvä.
Lähetä kommentti