Ensimmäinen David Leanin suurista spektaakkeleista vuodelta 1957. En oikein tykännyt ensinäkemältä eikä se nytkään miltään mestariteokselta vaikuta. Pohjalla on Apinoiden planeetan ranskalaiskirjailija Pierre Boullen romaani. Boulle oli sota-aikana japanilaisten vankina ja jotain ranskalaissotilaiden todellisia vaiheita on tarinan taustalla. Boulle vaihtoi vangeiksi britit. Käsikirjoittajina Hollywoodin mustalistalaiset Carl Foreman ja Michael Wilson. Kuvattu Sri Lankassa. En ole koskaan ymmärtänyt miksi muut vangit olisivat avustaneet japanilaisia sillanrakennuksessa, vaikka eversti Nicholson sekoaakin. Viimeisellä puolella tunnilla on kieltämättä hienoa suspensea, mutta aika löysää kehittely on sitä ennen. Näyttelijäsuoritukset ykkösluokkaa, vaikka Lean ei tullutkaan toimeen kakkosvalinta Alec Guinnessin kanssa. Ylipainoista Charles Laughtonia kaavailtiin aluksi rooliin. Brittiläistä luokkayhteiskuntakritiikkiä ja sodan mielettömyyttä lyödään katsojan päähän liian suurella lekalla.
Tämä postaus jää vuoden viimeiseksi ja on numeroltaan 1240. Keskimäärin 3,4 postausta joka päivä. Se on blogin historian ylivoimainen vuosiennätys, aiempi oli ennen koronaa vuodelta 2019, 1133. Tämä jääneekin pysyvästi ennätykseksi. Suuri määrä johtuu pääosin runsaasta matkailusta, jossa oli vielä koronan aiheuttamaa paikkauspainetta. Kaksi Australian matkaa saman kalenterivuoden aikana, sellainen tulee tuskin toistumaan.
4 kommenttia:
Elokuvan alkutekstien kohdalla muistaakseni porukka marssii viidakon halki, alkutekstit, hienot modernit kuvakulmat, voisin kuvitella aikalaiskatsojakokemuksen olleen vaikuttava on filmin alkumetreilla.
Ardekin selvisi taas yhdesta vuodesta, onneksi olkoon ja kiitos monista luku- ja filmivinkeista, ja kunhan et minnekaan Kanadaan tai vastaavaan tylsimys-paikkaan mene ensi vuonna niin nojatuolimatkailukin onnistuu! Itsellani suunnitteilla hieman haastavampaa patikointia ja samoilua Skotlannin ylamailla.
-Juha
Kiitoksia vaan. Kanada, hmm. Calgary-Edmonton-Banff-Jasper on kyllä ollut suunnitelmissa, mutta saa nyt nähdä.
Kanadaan en osaa ottaa kantaa, mutta senhän Arden blogi on useana vuonna todistanut, että kiinnostavia oluita voi löytyä aika monista sellaisistakin paikoista, mitä en olisi itse osannut ennakko-odotusten perusteella kuvitella potentiaalisina olutkohteina. Eli toivotan hyviä matkoja ja muutakin hyvää myös uudelle vuodelle!
Kiitos samoin, Koira!
Lähetä kommentti