Kun EM-kisat kohta alkaa Sveitsissä ja Itävallassa, on mukava muistella Sveitsin merkittävintä jalkapallotapahtumaa, MM-kisoja 1954. Sönke Wortmann on tehnyt samannimisen fiktioelokuvan, mutta tämä on haastatteluihin ja originaalifilmimateriaaliin perustuva dokumentti. Kyseessähän oli jalkapallohistorian ehkä suurin yllätys ja ainakin kaikkein epäsuosituin MM-voittaja, Saksan ulkopuolella. Unkarilla oli kaikkien ihastelema ns. ihmejoukkue ja koskaan aiemmin tai sen jälkeen MM-finaalissa ei ole ollut yhtä selvää suosikkia. Unkari onnistui kuitenkin häviämään sodan raunioista ponnistaneelle Länsi-Saksalle 4.7.1954. Loistavaa materiaalia, jopa värifilmiä otteluista. Tämä on tietysti saksalaisnäkökulmasta tehty, mutta mukavan objektiivisesti. Unkarilaisten paremmuus tunnustetaan ja saksalaisittain ikäviäkin piirteitä tapahtumasarjasta tuodaan esiin. Ottelun poliittinen merkitys oli valtava, Saksan liittotasavalta syntyi oikeastaan vasta tässä ottelussa.
Haastateltujen joukossa poliitikot Kohl ja Stoiber; hävinneet unkarilaiset Grosics ja Buzánszky; ja kolmesta 2004 elossa olleesta mestarista Horst Eckel ja Ottmar Walter. Länsi-Saksan ainoan supertähden Fritz Walterin heikkohermoisuus ja ratkaisija Helmut Rahnin juopottelu tuodaan taidolla esiin, samoin valmentaja Sepp Herbergerin kylmä laskelmointi. Doping-huhuihin otetaan kantaa, Länsi-Saksan pelaajat ottivat ruiskeita turnauksen aikana, kuulemma rypälesokeria, mutta epäilykset elävät. Ruiskeita ottaneet sairastuivat kisojen jälkeen keltatautiin, myös Fritz Walter. Ilmeisesti ruiskuja ei puhdistettu kunnolla, väitetään että Richard Herrmannin kuolema maksakirroosiin 39-vuotiaana johtui näistä tapahtumista.
Unkarilaisten kannalta kaikki meni finaalissa pieleen, joukkue oli väsynyt raskaissa pudotuspeleissä Brasiliaa ja Uruguayta vastaan. Finaalia edeltävänä yönä unkarilaisten hotellin edessä juhlittiin äänekkäästi neljään asti aamulla, joukkue ei pystynyt nukkumaan. Avainpelaaja Puskas pelasi murto-osalla tehoistaan jouduttuaan länsisaksalaisen Liebrichin telomaksi alkulohkon ottelussa, dokumentissa väitetään että Puskas provosoi puoliajalla Liebrichia unkarinkielen taitoisen saksalaispuolustaja Posipalin välityksellä. Finaalissa satoi kaatamalla, se suosi fyysisempiä länsisaksalaisia, itse asiassa Herberger kutsui olosuhteita Fritz Walterin sääksi. Saksalaisilla oli Adidasin kehittämät irtonappulakengät, he pystyivät vaihtamaan märälle kentälle pitemmät nappulat. Unkarilaiset pelasivat kuivan kelin kengillä. Tolpat kolisivat, puolustajat pelastivat maaliviivalta ja länsisaksalaismaalivahti Turek pelasi elämänsä ottelun. Puskasin tasoitus lopussa tuomittiin virheellisesti paitsioksi, osa saksalaisistakin näyttää sen tunnustavan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti