perjantai 17. joulukuuta 2010

Nøgne Ø Red Horizon

Odotukset eivät voi muuta olla kuin pelonsekaiset, kun edellisen Sweet Horizonin jälkeen aromilasiin kaatuu saman valmistajan samanlaiseen peltitötteröön pakattua lähes samannimistä olutta. Alkoholia on punahorisonttiin puristettu hieman lisää, nyt 17%. Vaalean punaruskea kellertävä väri, muistuttaa lähes wiener-tyyppistä lageria. Öh, siis tavanomainen kuparin tai meripihkan väri. Vaahtoa ei juuri muodostu. Norjan pojat ovat hankkineet sakehiivaa Naganosta, oikeastaan pysytellään siis Reinheitsgebotin puitteissa, vehnääkin mukana. Maku on mielenkiintoinen, aluksi mieleen tulee karvas balttiviinalagerin pontikkamaisuus, jotain karvaan makuista marjaa tai kirpeää hedelmää myös. Sakea olen juonut hyvin harvoin, muttei muistikuvat tätä erityisemmin muistuta. Ehkä viilensin olutta liikaa, lämmetessä jonkinlaista yskänpastillimaista mentholia nousee esiin, alkoholin purenta pehmenee. Makeuttakin on, mutta ei onneksi lähellekään Sweetin tapaan. Tämä on kohtuullisen mielenkiintoinen juoma, mutta mallas ja humala tässäkin ovat pelkkiä statisteja. Ilmeisesti sakehiiva pystyy ottamaan makumaailman lähes täydellisesti haltuunsa. Ei kuitenkaan millään tavalla miellyttävä juoma, mieluummin joisin vaikka kuivaa sherryä kuin tätä. Pelkkä kuriositeetti siis ja lisää edelleen huolta siitä, onko Nøgne Ø:ltä kadonnut kokonaan mielenkiinto oluen tekoon. Ostopaikka Helsinki, Arkadian Alko.

3 kommenttia:

Seppo Äyräväinen kirjoitti...

Oho, aika erikoinen arvio. Itse maistatin Sweet ja Red Horizonia työpaikan pikkujouluissa, ja nämä loppuivat ensimmäisinä kaikista oluista. Myös tässä perheessä molempia on pidetty erittäin onnistuneina oluina, pitkästä aikaa parhaimpina, mitä Nøgne on saanut aikaan...

Ari Juntunen kirjoitti...

Tosiaan masennuin pahasti molemmista Horizoneista, ei tämä voi olla oikea tie oluiden kehityksessä. Onneksi tuopissa nyt Schlenkerla Eichea, ei sekään suosikiksi nouse, mutta selvästi mallasta ja humalaa sisältävä olut kuitenkin.

TBone kirjoitti...

Itsellänikin tuli Red Horizonin kohdalla huijattu olo: on keksitty mielenkiintoinen idea, toteutettu se, lopputulos vaan ei vastaa hintaa ... Tämä on näistä kolmesta horisontista selvästi vähiten kiinnostava. Sweet Horizonilla on äklömakeudestaan huolimatta käyttöä jälkiruokana ja Dark Horizon III:ssa on kypsytyksen kautta potentiaalia vaikka kahvi menikin siinä jopa yli.